Myhkyrilä Seppästen jälkeläiset Valkjärven Tarpilassa

Sukutaulussa 7 oleva Simo Antinpoika kuoli 58-vuotiaana.  Hän oli naimisissa kolme kertaa.  Simolla oli kaikkiaan neljä poikaa, Yrjö, Antti, Martti ja Penjami.  He kaikki ehtivät olla Seppäsen tilan isäntiä.

Yrjö Antinpojan ainoa eloon jäänyt poika, Tuomas, muutti Himalaan ja hänelle syntyi kaksi tytärtä.  Miespuolinen linja sammui myös Antti Yrjönpojan kohdalla, sillä hänelläkin oli vain kaksi tytärtä.  Penjamin avioliitto oli lapseton.  Matti Martinpoika  (1789 – 1865) avioitui Anna Matintytär Hätösen (1791 – 1844) kanssa ja he saivat neljä poikaa ja kaksi tytärtä.

Lapset olivat ikäjärjestyksessä:  Juhana, Helena, Kustaa, Mikko , Ville ja Maria.

Matti Martinpoikaaa ja hänen perhettään kohtaa suuri vastoinkäyminen vuonna 1832.  Mattia syyttiin varkaudesta ja hän sai käräjillä myös tuomion.  Se kuitenkin kumoutui hovioikeudessa.  Vahinko oli kuitenkin ehtinyt tapahtua.  Matti leimautuu kylän ja sukunsa keskuudessa.  Lapset muuttivat pois Myhkyrilästä jo ennen tuomion kumoutumista.  Myös Matti itse muutti pois, kun vaimo kuoli vuonna 1844.  Matti itse taas kuoli Muolaan Oinaalassa ruotiukkona.  On ajalle kuvaavaa, että vielä Juhanan poika, Pietari kantoi Valkjärven kirkonkirjoissa varkaan poika -merkintää.  Vaikka  kylläkin virheellisesti, koska syytettynä oli ollut isoisä eikä isä ja isoisäkin oli saanut hovioikeudessa vapauttavan tuomion!

Lapsista vanhin, Juhana, tavataan Myhkyrilästä lähtönsä jälkeen kirjallisissa lähteissä renkinä Päivilässä.  Siellä hän tutustui piikana toimineeseen, vuonna 1818 syntyneeseen, Maria Juhanantytär Ratakseen.  Matti Martinpojan lapsista pienenä kuollutta Maria Matintytärtä  lukuunottamatta kaikki päätyivät lopulta Valkjärven Tarpilaan.  Heistä tosin Helena avioitui muualle ja yksi pojista muutti keisarikunnan puolelle Toksovaan.  Valkjärvelle jäi siten elämään kaksi Myhkyrilän Seppästen sukuhaaraa Juhanan ja Villen.  Heistä Ville avioitui valkjärveläisen Varpu (Valborg) Pekin kanssa.  Heidän jälkeläiset asustelivat Valkjärven Aliskalan kylässä aina viime sotiin asti.  Tätä sukuhaaraa tavataan nykyisin mm. Jämsän seudulla.

Juhana Seppänen ilmestyy lähteissä Tarpilan taloon numero 5.  Pian hänet kirjataan yhtiömieheksi (bolgsman) kyseiselle tilalle.  Yhtiömiehet hoitivat lahjoitusmaatilaa yhdessä ns. lampuotien kanssa, jotka olivat yleensä tilan alkuperäistä omistajasukua (sukua joka viljeli tilaa itsenäisesti aina siihen asti, kunnes tsaari lahjoitti maan jollekin suosikilleen).  Suomen valtio (silloin autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa) lainoitti lampuoteja ostamaan tilat itselleen.  Kohtalon ivaa on se, että näiden lampuotien viimeiset lainat maksettiin pois 30-luvulla ennen talvisodan syttymistä.

Juhanalle ja Maria Ratakselle syntyi kolme lasta; Pietari, Helena ja Anna.  Juhana kuolee 32-vuotiaana Tarpilassa vuonna 1848.  Kuolinsyyksi on pappi merkinnyt horkan.  Maria avioituu uudelleen samassa talossa asuvan lampuoti Hiob Martikaisen kanssa.  Juhanan lapsista vanhin, Pietari elää koko elämänsä Tarpilassa.  Hän avioituu Kristiina Tuomaantytär Paljakan kanssa.  Lapsia pariskunnalle syntyy kaikkiaan kahdeksan; Mikko, Johannes, Tuomas, Helena, Juho, Ida Maria, Anna ja yksi kuolleena syntynyt.   Pietarin lapsista Mikko ja Tuomas muuttavat myöhemmin keisarikunnan puolelle.  Mikko Siestarjoelle ja Tuomas Pietariin.

Mikko Seppänen avioitui Siestarjoella (Systerbäck) ollessaan kivääritehtaan työntekijän, Johann Gustaf Wikströmin, tyttären Fredrika Mathilda Wikströmin kanssa.  Fredrika on syntynyt vuonna 1883.  Isä Johann on ruotsinkielinen, mahdollisesti Ruotsista muuttanut aseseppä.  Mikon ja Fredrikan lapsista kolme, Karl, Ida, Elsa ja Pekka, syntyivät Systerbäckissä.  Perhe palasi Suomeen vasta vuonna 1921 ja asettui asumaan Terijoelle.  Perhe kasvoi Suomessa vielä kahdella lapsella, Aino ja Viljam.   Mikko itse kuoli 1930-luvun alussa Viipurissa.  Hänen vaimonsa ja jälkeläisensä asettuivat sodan jälkeen asumaan Valkeakoskelle.  Sittemmin haara on hajaantunut ympäri Suomea.