Helmi Seppänen in memoriam

Suruviesti Helsingistä kertoi, että sukumme, Myhkyrilän Seppäsiä vuosikymmeniä tutkinut Helmi Marjatta  Seppänen on kuollut 21. huhtikuuta 2020.  Helmi oli kuollessaan 96 vuotias.  Hän oli syntynyt Muolaassa 16.05. 1923 seitsenlapsisen perheen neljäntenä lapsena.  Perheen isä oli Esa (Esaias) Pietarinpoika Seppänen (22.02.1885 – 31.05.1951) ja äti Emilia Mikontytär Juvonen  (20.05.1890 – 26.01. 1965) Muolaan Oravalasta.  Lapsista nuorin oli professori Aimo Seppänen (09.08. 1929 – 23.06. 2011). 

 

Helmi Seppänen. Kuva vuodelta 2010. Kuva on Etelä-Karjalassa ilmestyvästä Vartti-lehdessä olleesta jutusta.

 

Lähtokohdat 30-luvun Myhkyrilässä kasvavalle nuorelle eivät antaneet kovin hyviä edellytyksiä, joilla omia unelmia ja tavoitteita olisi voinut toteuttaa.  Keskusteluissani Helmin kanssa nousi usein esille, kuinka kotipaikan sijainninkin vuoksi hänen koulutiensä katkesi kansakouluun.  Haluja häneltä olisi kyllä löytynyt pitemmällekin.  Kykynsä ja tahtonsa jatko-opintoihin Helmi näytti sodan jälkeen päästessään opiskelemaan yhteiskunnalliseen korkeakouluun (Tampereen yliopiston edeltäjään) vuonna 1946.

Helmi opiskeli YKK:ssa historiaa, valtio-oppia ja kieliä.  Kieliin hänellä olikin aivan erityinen taipumus ja sen ansiosta Helmi kertoi päässeensä opettajien erityisohjaukseen.  Hankittu kielitaito ohjasikin paljolti Helmin tulevaa työuraa.  Helmi kertoi toimineensa mm. kirjeenvaihtajana ja tulkkina eräässä kansainvälisessä yrityksessä.  Eläkkeellä hän jäi vuonna 1986 osastonsihteerin toimesta.

Erityisen läheinen harrastus Helmille oli sukututkimus.  Monesti hän kertoi hyvinkin elävästi istumisiaan kansallisarkiston tutkijanpaikoilla kaivamassa esille kirkonkirjoista tietoja sukumme menneisyydestä.  Vaikka Helmi ei antanutkaan nimeään käytettäväksi veljensä Aimon nimellä julkaistuun teokseen ”Myhkyrilän Seppäset.  Muolaalaisen talonpoikaissuvun vaiheita Kannaksen historian pyörteissä”, Saarijärvi 2003, on tosiasia, että Helmi tuotti merkittävän osan sukutietoutta kyseiseen teokseen.  Tämän myös kirjoittaja Aimo Seppänen kirjan alkusanoissaan toteaa.  Myöhemminkin Helmi jatkoi sukumme taustojen selvittämistä ja pohti mm. Myhkyrilän Seppästen yhteyksiä muihin Kannaksen Seppäsiin, erityisesti Kivennavan Seppäsiin.

Veljensä Aimon kanssa Helmi oli osallisena vuonna 2005 julkaistussa teoksessa ”Kotikylämme Muolaassa.  Telkkälästä Himalan kautta Saustalaan”.  Samana vuonna sisarukset julkaisivat sukututkimusta täydentävän kirjasen ”Saustalan kylistä ja asukkaista”.  Heidän kaikki kolme kirjallista työtään antavat tärkeän lisän Punnusjärven ympäristön paikallishistoriaan ja selvittävät etenkin sukumme taustoja.

Oma yhteyteni Helmi Seppäseen tapahtui tietenkin sukututkimukseni kautta.  Tuon yhteyden välittäjän toimi kirjailija Eeva-Liisa Tenhunen, jonka tutkimus Muolaan Seppäsistä ajalta 1700 – 1900, on kuulunut myös Aimo Seppäsen kirjan lähdeaineistoon.  Yhteydenottoni Helmiin johtikin pitempiaikaiseen tietojen ja ajatusten vaihtoon, jossa minä olin se saajapuoli.  Kävi hyvin selville, miten paljon Helmi oli pohtinut näitä sukuasioita.  Minun olikin annettava hyvin seikkaperäinen selvitys hänelle sukuhaaramme yhteydestä Saustalaan ja Myhkyrilään.  Parhain todiste olivat tietenkin kirkonkirjat, mutta ilmeisesti Eeva-Liisa Tenhusenkin sanoilla on ollut merkitystä.

Helmi otti hyvin innostuneena vastaan tiedon aikeista perustaa Myhkyrilän Seppäsille oma sukuseura.  Hän kyllä osallistui ensimmäiseen sukuseuran perustamista pohtineeseen ryhmään 03. huhtikuuta 2011, mutta ei halunnut jatkaa seuran perustamista valmistelevassa työryhmässä vedoten ikäänsä ja terveyteensä.  Helmi oli kuitenkin edelleen jatkuvasti kiinnostunut sukuseuran toiminnasta ja pyrki värväämään siihen jäseniä oman sukuhaaraansa kuuluvista.

Talvisodan syttyessä 30.11. 1939 Helmi oli 16-vuotias ja joutui kokemaan evakkotaipaleen kaikki vaivat ja ikävyydet.  Perheen evakkotaival alkoi kävellen ja vasta ennen Viipuria eläimet saatiin lastattua junaan.  Matka talvisodan aikana päätyi Loimaalle.  Jatkosodan aikana palattiin Myhkyrilään, kun Kannas oli vallattu takaisin.  Sodan lopussa oli kuitenkin edessä uusi evakkotaival, joka tällä kertaa päättyi Urjalaan.

Leivänpaistoa Myhkyrilässä kesällä 1942. Vasemmalla äiti-Emilia ja oikealla tytär Helmi. Kuva kirjasta ”Saustalan kylistä ja asukkaista”.

 

 

 

 

 

 

Talvisodan aikana Helmi liittyi lottajärjestöön ja toimi lottana useissa eri tehtävissä.  Hän sai kuitenkin sodan loppupuolella keuhkotuberkuloosin ja tuli siten luokituksen sotainvalidiksi.

Helmi Seppäsen panos sukumme taustojen selvittämiselle on ollut merkittävä.  Se on antanut paljon myös koko Kannaksen historian ja kulttuuriperinteen tutkimukselle.  Hiljentykäämme siis hetkeksi muistamaan tämän sukumme jäsenen elämää ja kunnioittamaan hänen työtään!

 

Reino Seppänen