{"id":1080,"date":"2017-12-09T16:58:33","date_gmt":"2017-12-09T14:58:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1080"},"modified":"2017-12-09T16:58:33","modified_gmt":"2017-12-09T14:58:33","slug":"rakkauden-hauta-vammelsuussa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1080","title":{"rendered":"Rakkauden hauta Vammelsuussa"},"content":{"rendered":"

Kuulin jo lapsena vanhemmiltani Vammelsuussa olleesta patsaasta nimelt\u00e4\u00e4n ”Rakkauden hauta”. Se oli ollut kuulemma 1920 ja 30-luvuilla suosittu turistikohde.\u00a0 Vanhempanikin olivat nuorena parina vierailleet paikassa. Minulle j\u00e4i pitk\u00e4ksi aikaa mielikuva, ett\u00e4 tuo paikka olisi ollut Terijoella, mutta n\u00e4in asia ei kuitenkaan ollut.\u00a0 Vammelsuu oli pieni kalastajakyl\u00e4 Uudenkirkon puolella, tosin l\u00e4hell\u00e4 Terijoen rajaa. Tsaarinvallan aikana ven\u00e4l\u00e4isten rikkaiden kes\u00e4vieraiden datshat olivat jossain m\u00e4\u00e4rinlevinneet jo sinnekin asti.\u00a0 N\u00e4in my\u00f6s oli syntynyt Villa Marijoki, jonne aikanaan nousi tuo romanttisten ja osin my\u00f6s paikkansa pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tarinoiden ”Rakkauden hauta”.
\n<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"Rakkaudenhauta_Vammelsuu\"<\/a>

Maria Kartavtsevan hauta ja muistomerkki Villa Marijoen alueella. Kuvan oikeassa laidassa Willy-karhu osin n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Villa Marijoen rakennutti valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev<\/strong><\/em> ja h\u00e4nen puolisonsa Maria Vsevolodna Kartavtseva<\/strong><\/em>.\u00a0 Rakennus nousi vajaan 70 hehtaarin tilalle, jota halkoi vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Vammeljoki. Datsha edusti tuon ajan huvilarakennusten suosituinta tyyli\u00e4 eli oli ns. puupitsihuvila. Kyseess\u00e4 oli siis lukuisia yksityiskohtia sis\u00e4lt\u00e4neen puumateriaalin veistoksellisesta\u00a0 k\u00e4sittelyst\u00e4.\u00a0 Se antoi rakennusten julkisivuille, kauempaa katsottuna, pitsivaikutelman, jota arkkitehdit olivat my\u00f6s tavoitelleet.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kartsevien pariskunta kuului Pietarin eliittiin ja jo aviomiehen aseman vuoksi sen seurael\u00e4m\u00e4 tapahtui kaupungin high societyn piiriss\u00e4 eli aivan hovitasolla asti. Perheonni koki kuitenkin ankaran kolauksen kun talon rouva Maria Kartavtseva sairastui pahalaatuiseen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Rouva sai kyll\u00e4 aikansa parasta hoitoa ja h\u00e4net leikattiin M\u00fcncheniss\u00e4, Saksassa. Siell\u00e4 perheen er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4, baijerilainen ruhtinatar lahjoitti Marialle suuren plyysisen leikkikarhun. H\u00e4n kertoi t\u00e4lle, ett\u00e4 nallen avulla olisi muka moni sairastunut parantunut taudistaan. Maria uskoi tai oli uskovinaan tuon karhun, jonka nimi oli Willy, ihmeit\u00e4 tekev\u00e4\u00e4n voimaan.\u00a0 Uskoi jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 Willy-karhua kohdeltiin kuin perheenj\u00e4sent\u00e4. Karhulla oli oma paikka ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4, oma s\u00e4nky ja jopa \u00a0oma palvelija, rahasta kun ei taloudessa ollut puutetta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Maria Kartavtseva jaksoi taistella sairauttaan vastaan noin kaksi vuotta, mutta sy\u00f6p\u00e4 voitti.\u00a0 Leski, \u00a0valtioneuvos Eugene Kartavtsev,\u00a0 rakennutti suruunsa ja vaimonsa muistoksi Villa Marijoen alueelle pienen ortodoksisen kirkon. Sen l\u00e4helle, suurehkon luonnonkiven uumenissa, sai my\u00f6s Maria Kartavtseva viimeisen lepopaikkansa. Kiven p\u00e4\u00e4lle sijoitettiin kuvanveist\u00e4j\u00e4 V.V. Lishevin<\/strong> <\/em>kaksiosainen veistos pronssiin valettuna. Se esitt\u00e4\u00e4 rouva Kartsevaa luonnollisen kokoisena t\u00e4hyilem\u00e4ss\u00e4 merelle p\u00e4in. Jonkin matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n taiteilija oli sijoittanut my\u00f6s rouvan rakastaman Willy-nallen patsaan.\u00a0 Hautapaikan valinnan perusteena oli se, ett\u00e4 Maria oli viihtynyt hyvin kivell\u00e4 nallensa kanssa ja kirjoitellut siihen my\u00f6s tekstej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Marijoen<\/a>

Maria Kartavtsevan muistoksi rakennettu pieni ortodoksinen kirkko Villa Marijoen alueella. Rouva Kartavtsevan hauta ja muistomerkki kuvassa kirkon oikalla puolella.<\/p><\/div>\n

Valtioneuvos Kartavtsev meni uudelleen avioliittoon suomalaisper\u00e4isen aatelisnaisen Martha von Haartmanin kanssa. Pariskunta sai kaksi lasta; Svetlana-tytt\u00e4ren ja Igor-pojan. Liittoa varjosti se, ettei Eugene Kartavtsevin \u00e4iti hyv\u00e4ksynyt uutta mini\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u00a0 H\u00e4nen kuoltuaan vuonna 1911 aappiukko, vanhempi Kartavtsev, sen sijaan kutsui poikansa perheineen luokseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota ja seuranneet kaksi vallankumousta mullistivat Kartasevinkin perhee el\u00e4m\u00e4n totaalisesti. Upseerina Kartavtsev joutui sotilasteht\u00e4viin ja vallankumouksen seurauksena emigrantiksi Pariisiin. Siell\u00e4 h\u00e4n, ottamatta yhteytt\u00e4 Martha-vaimoonsa, meni uudelleen naimisiin. Martha taas emigroitui Suomeen ja my\u00f6hemmin my\u00f6s Pariisiin, miss\u00e4 avioitui itsekin uudelleen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Villa Marijoki rakennuksineen ja puutarhoineen rappeutui. Sen sijaan Rakkauden haudasta tuli suosittu turistikohde.\u00a0 Useimmat suomalaiset vierailijat eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet veistoksen ja kiven hautamuistomerkin luonnetta. Osasyyn\u00e4 sekin, etteiv\u00e4t useatkaan osanneet lukea muistomerkin ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 tekstej\u00e4 ja suomenkielisi\u00e4 taas ei ollut.\u00a0 Niinp\u00e4 turistit kiipeiliv\u00e4t Marian vierelle ja syliin kuvattaviksi. Se \u00e4rsytti paikkakuntalaisia, varsinkin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja ven\u00e4j\u00e4\u00e4 osaavia.<\/p>\n

 <\/p>\n

Villa Marijoki tuhoutui lopullisesti talvi- ja jatkosodissa. Patsaatkin katosivat teille tietym\u00e4tt\u00f6mille. My\u00f6hemmin sit\u00e4 katsomaan tulleet suomalaisturistit l\u00f6ysiv\u00e4t vain puisen ortodoksiristin, jonka joku tuntematon oli haudan merkiksi pystytt\u00e4nyt. Sittemmin Rakkauden haudan kivelle ilmestyi 2000-luvun puolella uusi Marian patsas, ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 luonnollista kokoa, vaan pienempi.\u00a0 Veistos on alkuper\u00e4isen mukaelma ilmeineen ja piirteineen. My\u00f6s pieni nallekarhu on saanut paikkansa kauempana kivell\u00e4 alkuper\u00e4isen veistoksen mukaisesti. Tarina on koskettanut siis paikkakunnan uusiakin asukkaita.<\/p>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Uudenkirkon kunta<\/strong><\/p>\n

Kerrottakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 viel\u00e4 muutama sana Uudenkirkon kunnasta Karjalan kannaksella. Uusikirkko on er\u00e4s\u00a0 Kannaksen alueellisen kulttuurikirjon mielenkiintoisista paikoista. Uusikirkko on yksi yhdeks\u00e4st\u00e4 Kannaksen merenrantaan rajoittuvista pit\u00e4jist\u00e4.\u00a0 Etel\u00e4ss\u00e4 Uusikirkko rajoittui mereen, l\u00e4nnessa Kuolemaj\u00e4rveen, joka oli siit\u00e4 vuonna 1871 erotettu kunta. Pohjoisessa kunnan rajanaapuri oli Muolaa sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 Kannelj\u00e4rveen, jok\u00e4 Kuolemaj\u00e4rven tavoin erotettiin Uudestakirkosta (1925) sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4 osalta Terijokeen. \u00a0Merellinen yhteys antoi Uudellekirkolle oman erityisen leimansa, jossa kalastuksella ja merenk\u00e4ynnill\u00e4 olivat vuosisataiset perinteet.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Kannaksen_pit\u00e4j\u00e4t-kartta\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Muinaisl\u00f6yt\u00f6jen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyv\u00e4\u00e4 asutusta jo kivikaudella. Pitk\u00e4\u00e4n se kuului osana Pyh\u00e4n Ristin kirkkopit\u00e4j\u00e4\u00e4n eli Muolaaseen.\u00a0 Omaksi seurakunnakseen Uusikirkko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleen vuonna 1445, jolloin siit\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat. Vuonna 1911 Uuttakirkkoa ja Terijokea pyrittiin tsaarinhallinnon taholta erottamaan Suomen suuriruhtinaskunnasta ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallinnollisesti Pietarin kuvernementtiin. Suomen eduskunta ja suomalaiset yleens\u00e4 vastustivat hanketta, joka keskeytyi ensimm\u00e4isen maailmansodan alettua vuonna 1914.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uudellakirkolla sijainneeseen Inonkyl\u00e4\u00e4n tsaarinaikainen sotilashallinto rakennutti vuosina 1909 – 1916 Inon linnoituksen, joka edusti parasta aikansa sotilasinsin\u00f6\u00f6ritaitoa. Tukikohta varustettiin my\u00f6s suurikaliiberisilla tuolloin moderneilla tykeill\u00e4.\u00a0 Inon linnakkeen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojata Pietaria merelt\u00e4 tulevalta uhkalta.\u00a0 Vuoden 1918 toukokuussa ven\u00e4l\u00e4iset luovuttivat Inon linnakkeen suomalaisille, mutta r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t tykit ja tykkipatterit ennen evakuoitumista.\u00a0 Tarton rauhansopimuksen ehtona, vuonna 1920, Suomi sitoutui olemaan linnoittamatta Inoa uudelleen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Luovutetun Karjalan verkkosivuilla kuvataan Uudenkirkon luontoa ja maisemaa seuraavasti:<\/strong><\/em><\/p>\n

”Uudenkirkon maisemat olivat hyvin vaihtelevia, maasto kumpuilevaa. M\u00e4et, laaksot, joet ja kymmenet j\u00e4rvet antoivat maisemalle leimansa. Luonnonmaisemien v\u00e4liss\u00e4 olivat hyvin hoidetut pellot, niityt ja ihmisen rakentamat kyl\u00e4t sopusoinnussa luonnon kanssa. Mets\u00e4alueet olivat valtaosaltaan m\u00e4nnikk\u00f6\u00e4 kasvavia hiekka- ja sorakankaita. Toki my\u00f6s kaikki muut suomalaiset puulajit olivat mukana. Monet jalopuut kasvoivat luonnonvaraisina pit\u00e4j\u00e4n alueella. Metsist\u00e4 ja soilta saatiin syksyisin runsaasti marjoja ja sieni\u00e4. Pit\u00e4j\u00e4n tunnetuin m\u00e4ki, M\u00e4kienm\u00e4ki, kohosi 102 m merenpinnan yl\u00e4puolelle. Suomenlahti liittyi kiinte\u00e4sti Uudenkirkon maisemaan. Sen rantaviivaa oli pit\u00e4j\u00e4n alueella 35 km.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uusikirkkolaisten p\u00e4\u00e4elinkeino oli maanviljelys. Teollisuus oli vaatimatonta, l\u00e4hinn\u00e4 maatalouden sivuelinkeino. Pikkutilojen viljelij\u00e4t hankkivat sivutuloja rakennust\u00f6ist\u00e4. Rantakyliss\u00e4 oli kalastus ensi sijalla ja usein, merirajan l\u00e4heisyydest\u00e4 johtuen, kalastaja sai sakot ja menetti pyydyksens\u00e4, koska kalasti vieraan valtakunnan alueella. J\u00e4rvist\u00e4 pyydettiin kalaa kotitalouksien tarpeisiin.”<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuulin jo lapsena vanhemmiltani Vammelsuussa olleesta patsaasta nimelt\u00e4\u00e4n ”Rakkauden hauta”. Se oli ollut kuulemma 1920 ja 30-luvuilla suosittu turistikohde.\u00a0 Vanhempanikin olivat nuorena parina vierailleet paikassa. Minulle j\u00e4i pitk\u00e4ksi aikaa mielikuva, ett\u00e4 tuo paikka olisi ollut Terijoella, mutta n\u00e4in asia ei kuitenkaan ollut.\u00a0 Vammelsuu oli pieni kalastajakyl\u00e4 Uudenkirkon puolella, tosin l\u00e4hell\u00e4 Terijoen rajaa. Tsaarinvallan aikana ven\u00e4l\u00e4isten […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1080","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1080","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1080"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1080\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1086,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1080\/revisions\/1086"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1080"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1080"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1080"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}