{"id":1398,"date":"2021-03-21T01:02:52","date_gmt":"2021-03-20T23:02:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1398"},"modified":"2021-03-21T01:02:52","modified_gmt":"2021-03-20T23:02:52","slug":"loikka-rajajoen-yli","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1398","title":{"rendered":"Loikka Rajajoen yli"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/div>\n
\n

Loikka Rajajoen yli<\/h1>\n
<\/i> Reino Sepp\u00e4nen<\/a><\/span><\/span><\/div>\n<\/header>\n
\n

Perheen kasvaessa, Mikko vakiintui Siestarjoelle ja ryhtyi urakoimaan.\u00a0 Is\u00e4ni k\u00e4vi ensimm\u00e4iset kolme vuotta suomalaista alkeiskoulua l\u00e4heisell\u00e4 Lahden paikkakunnalla ja siirtyi sen j\u00e4lkeen ven\u00e4l\u00e4isiin kouluihin.\u00a0Perhe kasvoi, kun siihen syntyi vuonna 1909 tyt\u00e4r Ida,<\/strong><\/em> vuonna 1914, poika Pekka<\/strong><\/em> ja vuonna 1916 tyt\u00e4r Elsa<\/strong><\/em>.\u00a0 El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli nousuja ja laskuja.\u00a0 Paha\u00a0 takaisku koettiin, kun Mikko loukkaantui pahasti r\u00e4j\u00e4hdysonnettomuudessa.\u00a0 Ensimm\u00e4isen maailmansodan syttyminen tiesi vaikeuksia, mutta varsinaiset ongelmat syntyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n maaliskuun ja lokakuun vallankumouksien j\u00e4lkeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Is\u00e4ni passikuva Suomeen tuloa varten hankittuun passiin.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Kahden vaikean vuoden j\u00e4lkeen vanhemmat kuulivat mahdollisuudesta palata kotimaahan.\u00a0 Suomen ja Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli solmittu 14,10.1920 rauhansopimus Tartossa.\u00a0 Sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin neuvotteluja maiden v\u00e4lisest\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsiirroista.\u00a0 Perhe oli jo p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4h\u00e4n ohjelmaan ja hankkinut siihen tarvittavat asiakirjat.\u00a0 L\u00e4ht\u00f6\u00a0 kuitenkin estyi, kun yksi maiden v\u00e4lisist\u00e4 lukuisista ongelmista katkaisi ohjelman toteuttamisen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vanhemmat pelk\u00e4siv\u00e4t, koko l\u00e4hd\u00f6n estyv\u00e4n.\u00a0 Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin turvautua yksinkertaiseen ratkaisuun ylitt\u00e4\u00e4 raja omatoimisesti.\u00a0 Luvattomat ylitykset olivat tuohon aikaan yleisi\u00e4.\u00a0 Raja oli huonosti valvottua ja siviiliasutus, enimm\u00e4kseen suomalaista.\u00a0 Se ulottui aivan rajan pintaan.\u00a0 Ylikulku tapahtui yleens\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla tai \u00f6isin.\u00a0 \u00c4itini t\u00e4din mies oli ammattisalakuljettaja, joka uransa aikana ei\u00a0 k\u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt kertaakaanpuuhistaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Maaliskuun 17. p\u00e4iv\u00e4n aamuy\u00f6st\u00e4 1921 Mikko ja Fredrika Sepp\u00e4sen perhe ylitti Rajajoen ja hakeutui suomalaisen rajavartijan luokse.\u00a0 Is\u00e4ni kertoi monesti tuon tapauksen.\u00a0 Heit\u00e4 vastassa oli nuori varusmies, joka osoitti heit\u00e4 k\u00e4det t\u00e4risten kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4\u00e4n.\u00a0 Mikko kertoi keit\u00e4 he olivat ja syyn tuloon.\u00a0 Varusmiehen pelkoa v\u00e4hensi pienten lasten mukana olo.\u00a0 H\u00e4n soitti esimiehelleen vartiostoon ja kertoi tilanteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kronstadtin kapinallisten johtoa Terijoella vuonna 1921. Matruusiasuinen mies puun edess\u00e4 on kapinan johtaja Stepan Petrit\u0161enko<\/strong>. Terijoelle tulleiden pakolaisten valtaosa palasi takaisin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle maan johdon luvattua armahtaa heid\u00e4t. Lupaus petettiin. Suomeen j\u00e4\u00e4neet 1600 selvisiv\u00e4t hengiss\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Is\u00e4 oli seisonut sotilaan vieress\u00e4 ja kuullut puhelun.\u00a0 Soittoon vastannut oli karjunut: \u201dLaita ne perkeleet tulemaan itse t\u00e4nne vartioon.\u00a0 Ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kukaan jouda l\u00e4htem\u00e4\u00e4n heit\u00e4 hakemaan.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ranta t\u00e4ynn\u00e4 ryssi\u00e4!<\/em>\u201d\u00a0 Kapinoiva Kronstadt oli kukistumassa ja pakolaisia vy\u00f6ryi linnoituksista j\u00e4\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten Terijoen rantaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kronstadtin pakolaiset veiv\u00e4t suomalaisten viranomaisten p\u00e4\u00e4huomion.\u00a0 Perhe vietti karanteeniaikansa Terijoella ja asettui my\u00f6s sinne asumaan.\u00a0 Perheeseen syntyi viel\u00e4 kaksi muuta lasta, tyt\u00e4r Aino<\/strong><\/em> 1922 ja poika Viljami<\/strong><\/em> 1926.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kaksi vuotta my\u00f6hemmin Rajajoen ylitti my\u00f6s salaa muuan kolmihenkinen, \u00e4idit\u00f6n punapakolaisten perhe, jonka vaiheikas seikkailu oli alkanut kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 Terijoelta, jatkunut Pietarin kautta Siperiaan ja takaisin Pietariin.\u00a0 Tuon perheen tummasta Taimi-neidist\u00e4 tuli sittemmin is\u00e4ni vaimo ja minun sek\u00e4 muun nelj\u00e4n sisarukseni \u00e4iti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sepp\u00e4sten perheen rajanylitys oli mit\u00e4 ilmeisemmin Kronstadtin kukistumisen seurauksena dokumentoitu rajavartion p\u00e4iv\u00e4kirjaan huonosti.\u00a0 Sepp\u00e4set eiv\u00e4t suinkaan olleet ainoita luvattomia rajanylitt\u00e4ji\u00e4.\u00a0 Nimi\u00e4 l\u00f6ytyi 37 muuta.\u00a0 Listasta puuttuivat Kronstadtin pakolaiset.<\/p>\n

 <\/p>\n

Is\u00e4ni oli Suomeen tullessaan 16-vuotias.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Rajajoen rajavartioston p\u00e4iv\u00e4kirjassa maahan tulleiden 37 Rajajoen ylitt\u00e4j\u00e4n nimet. Sepp\u00e4sen perheest\u00e4 Vain Mikko on mainittu. Ote kirjasta Kaino Tuokko: \u201dRajalla rauhatonta\u201d, 2001.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/em><\/strong><\/h2>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n