{"id":743,"date":"2016-01-27T19:11:23","date_gmt":"2016-01-27T17:11:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=743"},"modified":"2016-09-03T14:18:36","modified_gmt":"2016-09-03T12:18:36","slug":"miten-seppasista-tuli-muolaassa-donataarien-alamaisia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=743","title":{"rendered":"Miten Sepp\u00e4sist\u00e4 tuli Muolaassa donataarien alamaisia"},"content":{"rendered":"

Sepp\u00e4sen suvun mahtiaika Muolaan Myhkyril\u00e4ss\u00e4 Punnusj\u00e4rven rannalla ajoittuu Ruotsin suurvalta-aikaan. Talo oli tuolloin ratsutila eli rustholli. Se kustansi Ruotsin kuninkaiden lukuisiin turhiin sotiin yhden rakuunan varusteineen ja sai siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 tilalle verovapauden. Suuri Pohjansota seurauksineen romahdutti Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4sten sosiaalisen aseman niin kuin suuren joukon Kannaksen talonpoikia.<\/p>\n

Tuo romahdus tapahtui Ven\u00e4j\u00e4n valloitettua tsaari Pietari Suuren<\/strong><\/em> aikana Kannaksen ja lopultamy\u00f6s koko Suomen. T\u00e4t\u00e4 aikaa kutsutaan maamme historiassa Isoksi vihaksi<\/strong><\/em> mutta my\u00f6s suureksi <\/strong><\/em>Pohj<\/strong><\/em>ansodaksi.<\/strong><\/em>.<\/p>\n

\"Pietari_Suuri\"<\/a>

Tsaari Pietari Suuri<\/p><\/div>\n

Kahina alkoi, kun Ruotsin viholliset Ven\u00e4j\u00e4, Tanska ja Puola liittoutuivat vuonna 1700 ja hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Ruotsin kimppuun. Liittoutuneiden oletuksena oli maan nuoren kuninkaan Kaarle XII<\/strong><\/em> heikkous. Mutta aluksi k\u00e4vikin toisin. Ruotsi aloitti voitokkaat sotatoimet liittolaisia vastaan. Tanska ja Puola pakotettiin rauhaan ja Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4rsi Narvassa perusteellisen tappion. ”Soturikuninkaaksi” Ruotsissa tituleeratun Kaarle XII strategisen nerouden kyseenalaisti kuitenkin h\u00e4nen toimintansa Narvan voiton j\u00e4lkeen. Maan armeijan vieminen Ukrainaan ja siit\u00e4 seurannut tuho Pultavassa synnytti uuden tilanteen. Jossa rauhan tehneet Tanska ja Puola julistivat Ruotsille uuden sodan. Pultavan voitto avasi Pietari Suurelle vapaat k\u00e4det Suomen suuntaan. Kenraalimajuri Carl Gustav Armfeltin<\/strong><\/em> johtamat heikot voimat eiv\u00e4t kyenneet est\u00e4m\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isten etenemist\u00e4 ja Suomen alue joutui pitk\u00e4kestoisen miehityksen uhriksi. Ruotsi solmi kalliiksi ja katkeraksi k\u00e4yneet rauhat ensin sotaan uudelleen liittyneiden Tanskan ja Puolan kanssa sek\u00e4 viimein, vuonna 1721 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. T\u00e4ss\u00e4 ns. Uudenkaupungin rauhassa Suomen it\u00e4raja tuli kulkemaan likipit\u00e4en nykyisen rajalinjan mukaan.<\/p>\n

Rauhan seurauksena komento Kannaksella muuttui. Vaikka valloitettua aluetta ja sen asujamistoa ei kohdeltukaan ensi alkuun samalla tavoin kuin kanta-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, muuttui aikaa my\u00f6ten vapaiden talonpoikien asema osin jyrk\u00e4stikin. T\u00e4h\u00e4n oli vaikuttamassa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 ei ollut itsn\u00e4st\u00e4, maata omistavaa talonpoikaistoa. Maassa vallitsi ikiaikainen maaorjuus, jonka vuoksi talonpojat n\u00e4htiin is\u00e4nn\u00e4n eli donataarin<\/em> omaisuutena. Vaikka osin Kannaksen talonpoikien asema kurjistui ja raakojakin esimerkkej\u00e4 heid\u00e4n kohtalostaan l\u00f6ytyy, pelastuivat he t\u00e4lt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iselt\u00e4 tulkinnalta. Ven\u00e4j\u00e4n keisarinnan Elisabet<\/strong> <\/em>antoi vuonna 1743 julistuksen, jonka mukaan ns. vanhassa-Suomessa eli Ven\u00e4j\u00e4n valloittamilla Ruotsin alueilla piti noudattaa vanhaa Ruotsin lakia. Se ei taas tuntenut mink\u00e4\u00e4nlaista maaorjuutta.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 julistusta eiv\u00e4t donataarit hyv\u00e4ksyneet. Toisaalta heit\u00e4 on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman aikansa kontekstissa. He ihmetteliv\u00e4t miksi l\u00e4ntisess\u00e4 osassa valtakuntaa talonpojilla oli oikeuksia ja vapauksia, joita em\u00e4maan musikoilla ei ollut. N\u00e4it\u00e4 yritettiinkin jatkuvasti kaventaa ja rajata. Alkuvuosien suhteellisen rauhallisen ajanjakson j\u00e4lkeen alkoi synty\u00e4 riitoja ja jopa rankkoihin tuomioihin johtaneita selkkauksia. Donadaarit ja heid\u00e4n voudit pykiv\u00e4t soveltamaan samoja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kuin mihin olivat tottuneet Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Sit\u00e4 taas eiv\u00e4t tsuhnat suvainneet.<\/p>\n

Elisabetin julistuksen seurauksena Kannaksen talonpojat saivat samalla oikeuden ajaa etujaan ja asioitaan tuomioistuimissa ja virastoissa. T\u00e4t\u00e4 oikeutta ei ollut ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 maaorjilla. Tsuhnat taas k\u00e4yttiv\u00e4t tuota oikeutta hyvinkin ahkerasti puolustaessaan etujaan. Keisarin antamia donaatioita oli kahdenlaisia. R\u00e4lssi<\/strong><\/em> antoi omistusooikeuden lahjoitettuun maahan joko maar\u00e4ajaksi tai ikuisiksi ajoiksi. T\u00e4ll\u00f6in talonpojat menettiv\u00e4t oikeutensa maan hallintaan ja joutuivat vuokraviljelij\u00e4n eli lampuodin asemaan. Toinen tapa lahjoitukseen oli valtion verotusoikeuden siirtyminen donataarille. Aikoinaan asetettiin ns. Walleenin<\/strong><\/em> komitea tutkimaan lahjoitusmaiden luonnetta. Se p\u00e4\u00e4tyi tulokseen, jossa vain 145 tilaa oli r\u00e4lssimaata ja noin 2400 taas perinn\u00f6llisi\u00e4 tiloja tai kruununtiloja, joissa talonpojilla oli maan hallintaoikeus perinn\u00f6llisesti. Kannaksen talonpoikien asemaa vahvisti my\u00f6s keisarin antama vakuutus heid\u00e4n ja perillisten oikeudesta hallita tilaa ilman karkotusuhkaa tai verojen korotuksia.<\/p>\n

\"Grigorij<\/a>

P\u00e4llil\u00e4n hovin ensimm\u00e4inen donataari Grigorij Tshernyshev<\/p><\/div>\n

Tilanne lahjoitusmailla mm. Muolaassa oli ollut sekava eik\u00e4 se parantunut, kun vuonna 1826 lahjoitusmaat julistettiin asetuksella r\u00e4lssiluontoisiksi. Maan kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4 toimi kaikkien uudistusten vastusaja Zakrevsk<\/em><\/strong>i. Asetus merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 talonpoikain omistusoikeus maihin siirtyi donataareille eli lahjoitustilojen omistajille. Talonpoikien henkil\u00f6kohtainen vapaus kuitenkin s\u00e4ilyi ja edelleenkin he j\u00e4iv\u00e4t vanhan Ruotsin lain alaisiksi. Muutos oli ven\u00e4l\u00e4isten donataarien sitke\u00e4n painostuksen tulosta. Ymm\u00e4rrys talonpoikia kohtaan ei yht\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntynyt, kun Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6riksi tuli \u00e4\u00e4ritaantumuksellinen Menshikov<\/strong><\/em>, joka hoiti tointaan Pietarista k\u00e4sin. Ven\u00e4l\u00e4isvallan alkuvuosina Muolaalle perustettiin kaksi lahjoitusmaatilaa eli ns. hovia. Toinen niist\u00e4 oli P\u00e4llil\u00e4n hovi<\/strong><\/em>, joka annettiin l\u00e4\u00e4nitykseksi jo vuonna 1710 ven\u00e4l\u00e4iselle eversti Grigorij<\/em> Tshernysheville<\/em><\/strong>. T\u00e4h\u00e4n lahjoitukseen sis\u00e4ltyiv\u00e4t my\u00f6s Myhkyril\u00e4n maat.\u00a0 Kuusaan hovi oli toinen Muolaan lahjoitusmaatiloista. Sen haltijaksi tuli kenraalimajuri Ivan Shuvalov<\/strong><\/em>.<\/p>\n

R\u00e4lssien omistajat kuuluivat aluksi ylh\u00e4isaateliin. Vasta vuonna 1801 saivat kauppiaan oikeuden maanomistukseen. Ylh\u00e4isaatelin kannalta heid\u00e4n donaationsa Vanhassa Suomessa eiv\u00e4t olleet kovinkaan t\u00e4rkeit\u00e4 taloudellisesti. P\u00e4\u00e4tulot tulivat aivan muualta. He alkoivatkin luopua n\u00e4ist\u00e4 lahjoitusmaistaan myyden niit\u00e4 almmille aatelisille ja sittemmin my\u00f6s kauppiaille, osin virkamieskunnallekin. Suurimmat kahnaukset talonpojilla syntyikin donataarien v\u00e4lill\u00e4\u00a0 vasta t\u00e4ll\u00f6in. Ongelmien takana oli tietenkin inhimillinen ahneus eli maksimaalisen taloudellisen hy\u00f6dyn tavoittelu toisen osapuolen kustannuksella. Siis ilmi\u00f6, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n koko ihmiskunnan historian.
\nReino Sepp\u00e4nen
\n<\/strong><\/em><\/p>\n

Kartta Vanhan Suomen lahjoitusmaista toiaalla n\u00e4ill\u00e4 sivuilla.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sepp\u00e4sen suvun mahtiaika Muolaan Myhkyril\u00e4ss\u00e4 Punnusj\u00e4rven rannalla ajoittuu Ruotsin suurvalta-aikaan. Talo oli tuolloin ratsutila eli rustholli. Se kustansi Ruotsin kuninkaiden lukuisiin turhiin sotiin yhden rakuunan varusteineen ja sai siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 tilalle verovapauden. Suuri Pohjansota seurauksineen romahdutti Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4sten sosiaalisen aseman niin kuin suuren joukon Kannaksen talonpoikia. Tuo romahdus tapahtui Ven\u00e4j\u00e4n valloitettua tsaari Pietari Suuren aikana […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[16,38,34,39,13,33,14,36,37,35],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-donataari","tag-grigorij-tshernyshev","tag-hovi","tag-ivan-shuvalov","tag-karjalan-kannas","tag-lahjoitusmaa","tag-muolaa","tag-myhkyrila","tag-pietari-suuri","tag-ralssi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=743"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":859,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/859"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}