{"id":784,"date":"2016-02-06T20:59:41","date_gmt":"2016-02-06T18:59:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=784"},"modified":"2016-09-03T14:15:07","modified_gmt":"2016-09-03T12:15:07","slug":"saarikokko-kannakselainen-erikoisuus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=784","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4rikokko – kannakselainen erikoisuus"},"content":{"rendered":"

Miksi esi-is\u00e4mme polttivat juhannuskokkoja? Selityksi\u00e4 on monia, joista yleisin on pahojen henkien karkoitus. Se saattaa olla alkuper\u00e4inen peruste Pohjanmaalla viel\u00e4kin poltettaville p\u00e4\u00e4si\u00e4isenajan tulille, mutta mit\u00e4 karkoitettavaa olisi suven valoisimpana aikana? Parempi peruste juhannustulille saattaakin olla tuon vuoden pisimm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n juhlistaminen.<\/p>\n

Juhannustulen nime\u00e4minen kokoksi perustuu tulen muotoon perinteisess\u00e4 leve\u00e4sti rakennetussa juhannuskokossa. Leve\u00e4n risukokon liekit muodostavat useinkin linnunmuotoisen liekkimeren. Kokkohan on suomen kansan ikiaikainen pyh\u00e4 lintu eli maakotka<\/strong><\/em>. Esi-is\u00e4mme uskoivat meid\u00e4n periytyv\u00e4n tuosta linnusta eli olemme siis kotkan poikasia, maakotkasta l\u00e4ht\u00f6isin.<\/p>\n

\"Tyt\u00f6t<\/a>

Tyt\u00f6t kokoavat pient\u00e4 s\u00e4\u00e4rikokkoa Valkj\u00e4rvell\u00e4. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sit\u00e4)<\/p><\/div>\n

Suomalaisten juhannuksena poltettavien kokkotulien erikoisin muoto l\u00f6ytyy Kannakselta. Kyse on niin sanotusta ”s\u00e4\u00e4rikokosta<\/strong><\/em>”, tornimaisesta rakennelmasta. Siit\u00e4 my\u00f6s nimitys tornikokko. Tosin Kannaksella kokkoa kutsuttiin vain s\u00e4\u00e4rkokoks. Oudointa on, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4rikokko tunnettiin vain it\u00e4-Kannaksella ja pohjois-Inkeriss\u00e4, jonne tapa lienee levinnyt Kannakselta. Er\u00e4\u00e4n tiedon mukaan jotain vastaavaa kokkomuotoa on poltettu Alpeilla.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4rkokossa nelj\u00e4 l\u00e4hekk\u00e4in kasvavaa puuta sidotaan latvoista yhteen. Puiden v\u00e4li t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mittoihin katkotuilla haloilla ja puurangoilla. Kokon neli\u00f6m\u00e4inen sis\u00e4osa t\u00e4ytettiin risuilla. T\u00e4m\u00e4n puumateriaalin tuli olla hyvin kuivattua, koska nelj\u00e4 rakennelman tukipuuta, ”s\u00e4\u00e4rt\u00e4”,\u00a0 olivat tuoreita, kasvavia puita ja siten huonoimmin palavia. S\u00e4\u00e4rikokkojen rakentamiseen etuoikeus oli paimenilla. He aloittivatkin urakkansa hyviss\u00e4 ajoin ennen juhannusta. Pienest\u00e4 koosta ja ketteryydest\u00e4 oli apua, kun korkeimmat s\u00e4\u00e4rikokot saattoivat olla yli 10 metri\u00e4kin korkeita.<\/p>\n

\"Poika<\/a>

Poika kiipe\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4rikokon huipulle vied\u00e4kseen sinne kokon sytytt\u00e4miseen tarvittavan panoksen, joka koostui helposti syttyvist\u00e4 aineksista mm. tuohesta ja tervaksista. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sit\u00e4)<\/p><\/div>\n

S\u00e4\u00e4rikokon polttamisessakin oli omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4. Se sytytettiin aina ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, jotta kokko palaisi mahdollisimman kauan.\u00a0 Sytytys tehtiin vasta keskiy\u00f6ll\u00e4. Sit\u00e4 ennen poltettiin tavallisia risukokkoja. Kokkotulia poltettiin Karjalassa vieri vieress\u00e4 useita per\u00e4kk\u00e4in, etenkin rannoilla rantaviivaa noudattaen. Suurinta, usein kokkorivin keskell\u00e4 sijainnutta kokkoa nimitettiin Ukko-kokoksi.<\/p>\n

Usein t\u00e4m\u00e4 kokkoalue oli aidattu. Aitauksen sis\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s pienempi\u00e4 laitteita, kaaria, portteja ja risukasoja. Ne poltettiin yhdess\u00e4 s\u00e4\u00e4rikokkojen kanssa. T\u00e4t\u00e4 juhannustapahtumaa katsomaan kokoontui koko kyl\u00e4n asujamisto ja monesti useankin kyl\u00e4n v\u00e4ki. Kokkojen yhteydess\u00e4 poltettiin my\u00f6s paimenten tekemi\u00e4 pirukeja<\/strong><\/em>, jotka olivat tiiviisti ja ker\u00e4m\u00e4iseiksi sidottuja tuohikimppuja. Niit\u00e4 py\u00f6riteltiin kepinnokassa ja saatiin aikaan vauhdikaita valokuvioita. Piruki saatettiin heitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kepill\u00e4 vauhtia antaen hyvinkin kauas. Pirukien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esiintyi paljon s\u00e4\u00e4rikokkoja suppeammalla alueella, l\u00e4hinn\u00e4 Kannaksen it\u00e4osissa.<\/p>\n

\"S\u00e4\u00e4rikokkojen_piirros_Saleniuksen_kirjasta\"<\/a>

S\u00e4\u00e4rikokkoja Valkj\u00e4rvell\u00e4. Kuva Johan Magnus Saleniuksen kirjasta ” \u201dValkj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n kertomus\u201d. Huomatkaa kokkoalueen aitaus ja sen sis\u00e4ll\u00e4 olevat erilaiset rakennelmat. Kaikki ne poltettiin yhdess\u00e4 s\u00e4\u00e4rikokkojen kanssa.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sit\u00e4)<\/p><\/div>\n

S\u00e4\u00e4rikokon vanhin kuvaus on Valkj\u00e4rvelt\u00e4 vuodelta 1865. Kansanperinteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4 Johan Magnus Salenius,<\/strong><\/em> suomalainen lyseon lehtori ja historioitsija, on julkaissut s\u00e4\u00e4rikokkojen piirroksen kirjassaan ”Valkj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4n kertomus”, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1870.<\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi esi-is\u00e4mme polttivat juhannuskokkoja? Selityksi\u00e4 on monia, joista yleisin on pahojen henkien karkoitus. Se saattaa olla alkuper\u00e4inen peruste Pohjanmaalla viel\u00e4kin poltettaville p\u00e4\u00e4si\u00e4isenajan tulille, mutta mit\u00e4 karkoitettavaa olisi suven valoisimpana aikana? Parempi peruste juhannustulille saattaakin olla tuon vuoden pisimm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n juhlistaminen. Juhannustulen nime\u00e4minen kokoksi perustuu tulen muotoon perinteisess\u00e4 leve\u00e4sti rakennetussa juhannuskokossa. Leve\u00e4n risukokon liekit muodostavat useinkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[13,30,32,31,22],"class_list":["post-784","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-karjalan-kannas","tag-piruke","tag-saarikokko","tag-seppasten-suku","tag-valkjarvi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/784","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=784"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/784\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":794,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/784\/revisions\/794"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=784"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=784"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}