{"id":854,"date":"2016-02-23T00:31:24","date_gmt":"2016-02-22T22:31:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=854"},"modified":"2016-09-03T14:08:35","modified_gmt":"2016-09-03T12:08:35","slug":"kun-valkjarvi-sai-sotilaansa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=854","title":{"rendered":"Kun Valkj\u00e4rvi sai sotilaansa"},"content":{"rendered":"

Kansalaissodan j\u00e4lkeen Suomen sotilasjohto piti Neuvostoliittoa maamme suurimpana turvallisuusuhkana ja Karjalan Kannasta todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 maan hy\u00f6kk\u00e4yssuuntana. N\u00e4ihin ajatuksiin perustuivat Suomen puolustussuunnitelmat, joista ensimm\u00e4iset olivat laatineet kansalaissodan aikana maahan saapuneet saksalaiset. Ne olivat voimassa vuosina 1918 – 1920 tosin suomalaisten itsens\u00e4 vuonna 1919 parantelemina. Kyseiset suunnitelmat, kuten my\u00f6hemm\u00e4tkin, l\u00e4htiv\u00e4t siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 vihollisen p\u00e4\u00e4hy\u00f6kk\u00e4ys tulee tapahtumaan Kannaksella ja Laatokan Karjala on toteutuessaan sivun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. N\u00e4in my\u00f6s talvisodassa tapahtuikin.<\/p>\n

Puolustussuunnitelmien perusteella selv\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 armeijan joukko-osastojen sijoittaminen Kannakselle oli maan puolustuksen kannalta keskeisempi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Asia aktualisoitui heti kansalaissodan j\u00e4lkeen. Nuo suunnitelmat, jotka viel\u00e4 20-luvun alussa olivat melko suuripiirteisi\u00e4, kehittyiv\u00e4t upseeriston osaamisen ja strateegisen ymm\u00e4rryksen my\u00f6t\u00e4 tasokkaiksi. Huomioon otettiin niin eri aselajien kuin huollon tarpeet. Talvisodan syttyess\u00e4 olitiinkin jo tasolla, jolla pystyttiin liki maksimaalisesti hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n resurssit, jotka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4n verrattuna olivat sangen rajallisia.<\/p>\n

Suunnitelmissa m\u00e4\u00e4riteltiin Kannakselle rauhan aikana olevien joukko-osastojen teht\u00e4v\u00e4ksi toimiminen suojajoukkoina ja p\u00e4\u00e4voimien liikekannallepanoa turvaaminen. Yhdeksi teht\u00e4v\u00e4ksi tuli muodostumaan my\u00f6s evakointien turvaaminen, jotka lopulta nekin joutuivat armeijan vastuulle, kun siviilihallinto ei onnistunut teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Vaikka puolustussuunnitelmista vanhimmat olivat monelta osin perin vajavasia, n\u00e4htiin niiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi puolustusvoimien yksik\u00f6iden sijoittelu Kannaksella. Tarton rauhansopimus vuonna 1920 asetti molemmille maille, Suomelle ja Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle, rajoituksia pysyvien tukikohtien pit\u00e4miselle uuden valtiorajan l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n

\"Valkj\u00e4rven_kasarmit\"<\/a>

Valkj\u00e4rven vuonna 1928 valmistuneet kasarmit, jonne polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona 2 muutti Raivolasta. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sit\u00e4)<\/p><\/div>\n

Valkj\u00e4rvi sai omat sotilaansa ja kasarmialueen edell\u00e4 esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Valkj\u00e4rvi oli n\u00e4et keskeinen alue tuolloisella Kannaksella ja siten puolustusta ajatellen hyv\u00e4 sijoituspaikka joukko-osastolle. Valkj\u00e4rvelle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiinkin sijoitettavaksi toinen polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona. Paikkakunnalle se kuitenkin ilmestyi vasta 1928 uusien kasarmien valmistumisen j\u00e4lkeen. Kyseinen joukko-osasto oli perustettu jo 20. huhtikuuta 1921. Se tapahtui ristim\u00e4ll\u00e4 K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin rykmentin 2. pataljoona toiseksi polkupy\u00f6r\u00e4pataljoonaksi . Tuolloin joukko-osastoon kuului esikunta ja kolme kiv\u00e4\u00e4rikompaniaa. Kes\u00e4ll\u00e4 1921 pataljoona siirtyi Raivolaan. Sinne perustettiin 1923 viel\u00e4 yksi kompania eli 4. kompania ja vuotta my\u00f6hemmin my\u00f6s korpraali- ja alokaskoulu.<\/p>\n

Pataljoonan siirrytty\u00e4 Valkj\u00e4rvelle siihen perustettiin viestikomppania. Vuotta aikaisemmin se oli saanut vahvistukseksi my\u00f6s konekiv\u00e4\u00e4rikompanian, joka toteutettiin viipurilaisen nelj\u00e4nnen erillisen konekiv\u00e4\u00e4rikompanian siirrolla pataljoonan alaisuuteen. Vuonna 1933 pataljoonaan perustettiin viel\u00e4 kranaatinheitinjaosto, josta vuonna 1937 tuli tykkikomppania. Sen erikoisuutena olivat tuolloin uutta asetekniikkaa edustaneet kaksi panssarintorjuntatykki\u00e4. Vuonna 1934 pataljoonasta lopetettiin nelj\u00e4s kompania.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset polkupy\u00f6r\u00e4ns\u00e4 2. polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona sai vuonna 1924. Py\u00f6ri\u00e4 oli 675 kappaletta ja niit\u00e4 riitti koko tuolloiselle miesvahvuudelle. Omana aikanaan ja Kannaksen tuolloiset tiet huomioon ottaen sotilasjoukon varustaminen polkupy\u00f6rill\u00e4 oli taloudellisesti edullinen ja joukkojen liikuttamisen kannalta jopa nerokas ratkaisu. Py\u00f6r\u00e4 lis\u00e4si osastojen siirtymisnopeuden jalkamarssiin verrattuna moninkertaiseksi eik\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4 ollut kovin vaikea siirt\u00e4\u00e4 tiett\u00f6m\u00e4nkin maaston kautta uudelle kulkuv\u00e4yl\u00e4lle. Varuskunnille muuten niin tyypillisen junayhteyden Valkj\u00e4rvi sai vasta 1930, kun Liimatta\u2013Valkj\u00e4rvirata avattiin liikenteelle.<\/p>\n

\"Valkj\u00e4rven_kasarmialueen_portti_2\"<\/a>

Kassarmialueen pottti sen j\u00e4lkeen, kun polkupy\u00f6r\u00e4pataljoonan nimi vaihtui j\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoonaksi. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sit\u00e4.)<\/p><\/div>\n

Polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona kahden nimi muutettiin toukokuussa 1936 j\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona kahdeksi. Tuon nimisen\u00e4 se s\u00e4ilyi sodankin aikana. Valkj\u00e4rvell\u00e4 pataljoona katosi talvisodan j\u00e4lkeen.\u00a0 Joukko-osaston perinteit\u00e4 jatkoi sittemmin Uudenmaan J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Reino<\/strong><\/em> Sepp\u00e4nen \u00a0\u00a0 <\/strong><\/p>\n

23.02.2016<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansalaissodan j\u00e4lkeen Suomen sotilasjohto piti Neuvostoliittoa maamme suurimpana turvallisuusuhkana ja Karjalan Kannasta todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 maan hy\u00f6kk\u00e4yssuuntana. N\u00e4ihin ajatuksiin perustuivat Suomen puolustussuunnitelmat, joista ensimm\u00e4iset olivat laatineet kansalaissodan aikana maahan saapuneet saksalaiset. Ne olivat voimassa vuosina 1918 – 1920 tosin suomalaisten itsens\u00e4 vuonna 1919 parantelemina. Kyseiset suunnitelmat, kuten my\u00f6hemm\u00e4tkin, l\u00e4htiv\u00e4t siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 vihollisen p\u00e4\u00e4hy\u00f6kk\u00e4ys tulee tapahtumaan Kannaksella […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[23,24,22],"class_list":["post-854","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-2-polkupyorapataljoona","tag-jaakaripataljoona-2","tag-valkjarvi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=854"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/854\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":860,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/854\/revisions\/860"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}