{"id":972,"date":"2017-03-08T22:55:00","date_gmt":"2017-03-08T20:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=972"},"modified":"2017-03-09T20:25:07","modified_gmt":"2017-03-09T18:25:07","slug":"ilja-repin-terijoen-kuuluisin-asukas","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=972","title":{"rendered":"Ilja Repin – Terijoen kuuluisin asukas"},"content":{"rendered":"

Terijoesta tuli jo tsaarinvallan loppuvuosikymmenin\u00e4 suostittu lomakohde Ven\u00e4j\u00e4n sivistyneist\u00f6n ja aateliston keskuudessa. Sinne heit\u00e4 veti erityisesti 25 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 hiekkaranta ja my\u00f6s toisaalta Suomen suuriruhtinaskunnan eurooppalainen vapaus ja suhteellinen vapaamielisyys, joita molempia tosin taantumuksellinen tsaarinhallinto pyrki kahlehtimaan.\u00a0 Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 esimerkki\u00e4 seuraten osa Suomenkin seurapiireist\u00e4 hakeutui kes\u00e4isinTerijoelle. Vaikka lukuisat Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen merkkihenkil\u00f6t ja kuuluisuudet viettiv\u00e4tkin kesi\u00e4\u00e4n Terijoella, yksi heist\u00e4 nousee ylitse muiden \u2013 taiteilija Ilja Repin<\/i><\/em>. Suuren yleis\u00f6n keskuudessa Repin j\u00e4i kuitenkin Suomessa etenkin itsen\u00e4isyytemme alkuvuosina vaille sit\u00e4 huomiota, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailman suurimpiin mestareihin kuuluva taiteilija eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi ansainnut.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Sukuseuramme kunniaj\u00e4sen Aino Piepponen<\/i><\/b><\/em><\/strong> (os. Sepp\u00e4nen) on syntyper\u00e4isi\u00e4 Terijoen tytt\u00f6j\u00e4 ja nimenomaa Kuokkalasta, miss\u00e4 my\u00f6s Ilja Repin asui 30 vuotta.\u00a0 Seuramme p\u00e4\u00e4tti aikoinaan koota sukuun kuuluvien haastatteluja talteen. T\u00e4ss\u00e4 hitaanlaisesti etenev\u00e4ss\u00e4 projektissa on onnistuttu tallentamaan Ainon muisteluksia haastattelijana toimittaja Timo Sepp\u00e4nen<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 Yksi mielenkiintoinen muistelo haastattelussa oli pienen Aino-tyt\u00f6n osallistuminen taitelijan Ilja Repinin hautajaisiin<\/strong><\/em> Terijoella syksyll\u00e4 1930. Tuo osa haastattelusta on tarkoitus liitt\u00e4\u00e4 seuramme kotisivuille.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuokkalaan Ilja Repin asettui asumaan vaimonsa, kirjailija Natalia Nordmanin<\/i><\/b><\/em><\/strong> kanssa vuonna 1900. Yksi syy Terijoelle siirtymiseen lienee ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 Kuokkala ei ollut kovin kaukana \u00a0Repinille rakkasta Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Suomeen suuriruhtinaskunnan ja Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan, samalla my\u00f6s Pietarin kuvernementin raja kulki vain muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Repin ja Nordman hankkivat itselleen Kuokkalasta\u00a0 huvilan, jota laajennettiin useaan eri otteeseen. T\u00e4m\u00e4n erikoilaatuinen taiteilijakoti sai nimen \u00a0\u201dPenanty<\/i><\/b><\/em><\/strong>\u201d.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>

Ilja Repin oma kuva 1878<\/p><\/div>\n

Repini\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ennen kaikkea ven\u00e4l\u00e4isen\u00e4 taiteilijana ja niin h\u00e4n itsekin koki sit\u00e4 olevansa. Repin syntyi kuitenkin Ukrainassa, Harkovan kuvernementtiin kuuluneessa T\u0161ugujevissa vuonna 1844. H\u00e4n opiskeli ja valmistui Pietarin Taideakatemiasta. Saatuaan 1871 kultamitalin ja matkaapurahan h\u00e4n jatkoi opintojaan Parisissa ja Roomassa. Italiassa ja Ranskassa Repin asui useita vuosia.\u00a0 Vuodesta 1878 h\u00e4n osallistui jatkuvasti kierton\u00e4yttely-yhdistyksen Peredviznikien<\/i><\/b><\/em><\/strong> n\u00e4yttelyihin. Maineen kasvun my\u00f6t\u00e4 jokainen Repinin uusi taulunsa oli huomattava tapahtuma Ven\u00e4j\u00e4n taideel\u00e4m\u00e4ssa ja ennen pitk\u00e4\u00e4 ne huomioitiin koko Euroopassa. . Repin opetti my\u00f6s Pietarin Taideakatemiassa. H\u00e4nen oppilaitaan olivat mm. Brodski<\/strong><\/em>, Kustodiev<\/strong><\/em>, Kulikov<\/strong><\/em> ja Maljav<\/strong><\/em>. Opetusty\u00f6st\u00e4 h\u00e4n kuitenkin luopui lopullisesti vuonna 1907.<\/p>\n

 <\/p>\n

Repinin tuotanto on kokonaisuutena laaja ja monipuolinen. H\u00e4nen moniin maalauksiinsa liittyi my\u00f6s yhteiskunnallinen aspekti, jota pehmensi taiteilijan virtuoosimainen tekniikka, henkil\u00f6kuvaus ja kansanomaisuus. Muotokuvamaalarina Repin sai my\u00f6s kuuluisuutta ja etenkin monet Leo Tolstoin muotokuvat her\u00e4ttiv\u00e4t kiinnostusta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja laajemminkin. Tolstoin viimeisin\u00e4 vuosina h\u00e4net julistettiin kirkonkiroukseen, mink\u00e4 vuoksi t\u00e4m\u00e4n kreivin muotokuva poistettiin tuolloisesta Aleksanteri III:n museosta Pietarissa. Teko aiheutti sivistyneist\u00f6n keskuudessa paheksunnan aallon, jota ilmaistiin mm. viem\u00e4ll\u00e4 kukkia paikalle, jossa muotokuva oli sijainnut.<\/p>\n

<\/a>

Leo Tolstoi ja Ilja Repin. Repin maalasi useita Tolstoin kuvia. H\u00e4nen tuttavapiirins\u00e4 oli tavattoman laaja aikansa ven\u00e4l\u00e4isen sivistyneist\u00f6n ja poliittisen eliitin keskuudessa.<\/p><\/div>\n

Maiseman kuvaajana Repin oli Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s tavallaan uudistaja. H\u00e4nen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ns\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maalanneen pitk\u00e4lti l\u00e4nsimaisten esikuvien mukaan, nimekk\u00e4iden taiteilijoiden t\u00f6it\u00e4 ja tekniikkaa seuraten. Repin luki sen sijaan kulloistakin ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4 maisemaa, vuodenaikoja ja niiden valoisuuksien eroja. T\u00e4m\u00e4 asenne on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen Suomessa tekemiss\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4. Lumi, Suomenlahden pinta eri muodoissaan ja Kuokkalan m\u00e4nnyt innoittivat Repini\u00e4, joita h\u00e4n toisti mm. kymmeniss\u00e4 harjoitelmissaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuonna 1899 Repinin hankkiman Kuokkalan huvilan, Penatyn, Repin osti naisyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Natalia Nordmanin<\/i><\/b><\/em><\/strong> (1863- 1914 ) nimiin. Repin rakastui Terijokeen ja Suomeen, etenkin meid\u00e4n luontoomme. Toisaalta Repini\u00e4 vieh\u00e4tti my\u00f6s Suomen suhteellinen vapaus, Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n verrattuna. Piirre oli aikansa ven\u00e4l\u00e4isille demokraateille ja edistyksellisille ihmisille tyypillinen. Suomen oma valuutta ja latinalainen kirjaimisto loivat mielikuvaa ”ulkomaasta”, joka oli kuitenkin l\u00e4hell\u00e4 Pietaria ja jossa oli helppo asioida ven\u00e4j\u00e4n kielen laajahkon osaamisen vuoksi. Ven\u00e4l\u00e4iseen yhteiskuntaan verrattuna Suomi oli my\u00f6s demokraattinen maa, niin oudolta kuin se ehk\u00e4 aikansa suomalaisista tuntui.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>

Sodan j\u00e4lkeen uudelleen rakennettu ja vuonna 1962 avattu taiteilijakoti Penanty talvisessa asussa.<\/p><\/div>\n

Ilja Repinin suhde Suomeen oli paljon syv\u00e4llisempi kuin vain kiintymys Terijokeen ja sen luontoon. H\u00e4n oli suuri maamme ihailija ja kunnioitti Helsinki\u00e4 Pariisin veroisena , \u201dyhten\u00e4 Pariisin kolkkana<\/i><\/em>\u201d.\u00a0 Pariisissa Repin oli tutustunut meid\u00e4n Albert Edefeltiin<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja piti t\u00e4t\u00e4 taiteellisen lahjakkuuden suhteen Dostojevskin<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja Tolstoin<\/i><\/b><\/em><\/strong> veroisena nerona (mielenkiintoinen rinnastus kahteen suureen ven\u00e4l\u00e4iseen kirjailijaan). Akseli Gallen-Kallelan<\/i><\/b><\/em><\/strong> kanssa suhde oli ensi alkuun kitkainen Repinin t\u00e4h\u00e4n kohdistaman kritiikin vuoksi. My\u00f6hemmin 1920 alkaen se kehittyi yst\u00e4vyydeksi. Muutenkin suomalainen sivistyneist\u00f6 ja etenkin taide-el\u00e4m\u00e4 suhtautui er\u00e4it\u00e4 poikkeuksia lukuun ottamatta my\u00f6nteisesti Repiniin. Tuota my\u00f6t\u00e4tuntoa edisti Repinin tuki suomalaisten taistelulle ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispyrkimyksien aikana. H\u00e4net nimitettiin vuonna 1914 Suomen taiteilijaseuran kunniaj\u00e4seneksi. Suomen kansalainen Repin oli vuodesta 1918 l\u00e4htien.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>

Repin oli tsaarinaikaisen sivistyneist\u00f6n yksi keskeisimmist\u00e4 hahmoista. H\u00e4nen huvilallaan Kuokkalassa vieraili useat ven\u00e4l\u00e4isen kulttuurin suurnimet. Kuvassa Penanty-huvilan vieraina kirjailija Maksim Gorki sel\u00e4 taide- ja muusikkikriitikko Vladimir Stasov. Repin itse oikealla. Kuva vuodelta 1904.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Repinin maailmankatsomuksesta ja poliittisesta orientaatiosta on v\u00e4itelty paljon. Neuvostoliitossa Repin n\u00e4htiin virallisen taidesuunnan nk. sosialistisen realismin is\u00e4n\u00e4. T\u00e4lle n\u00e4kemykselle on olemassa perusteita. Repin oli realistisen kuvauksen edustaja. H\u00e4n oli paljolti ven\u00e4j\u00e4n kansan ja sen tavallisten ihmisten kuvaaja. H\u00e4n maalasi teoksiinsa heid\u00e4n ilot ja k\u00e4rsimykset ja oli t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kaukana perinteisest\u00e4 hovimaalarista ja eliitin suosikin tavasta liehakoida ruokkivaa k\u00e4tt\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta Repin ei kielt\u00e4ytynyt keisarillisten ja aatelisten tarjoamista tilauksista. Niit\u00e4 kyll\u00e4 sateli sit\u00e4 mukaa kuin kuuluisuus lis\u00e4\u00e4ntyi. Repinin mielest\u00e4 taantumuksellinenkin oli maalauksen arvoinen. Ihmisen\u00e4 h\u00e4n vihasi taantumusta, mik\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 h\u00e4nen useissa maalauksissaan. Toisaalta useat yhteiskunnallista teokset, joissa monien mielest\u00e4 on yhteiskunnallista paatosta, vaikkapa Volgan lauttureita kuvaava maalaus, on monitulkintainen. Se voidaan n\u00e4hd\u00e4 vain realistisena ja historiallisena kuvauksena. Repinin demokraattinen luonne nousee esille vahvimmin maalauksessa \u201dMik\u00e4 vapaus<\/i><\/b><\/em><\/strong>\u201d vuodelta 1903. Aikanaan se on tulkittiin laajasti taantumuksellisen Ven\u00e4j\u00e4n kritiikiksi ja aiheutti siksi esille tullessaan kohun. Teos kuuluu nykyisin Ven\u00e4l\u00e4isen taiteen museon kokoelmiin Pietarissa. Meid\u00e4n Kuokkalamme kannalta se on mielenkiintoinen, koska siin\u00e4 on n\u00e4hty kev\u00e4isen It\u00e4meren kuohuntaa juuri Kuokkalan rannoilta.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>

Repinin teos ”Mik\u00e4 vapaus!” vuodelta 1903. Maalauksessa on tunnistettu Suomenlahden myrsky\u00e4 Kuokkalan edustalta. Teoksen katsottiin valmistumisen aikana heijastavan ihmisen pyrkimyst\u00e4 vapauteen. Vaarallinen ajatus sin\u00e4ns\u00e4 aikansa tsaristiselle taantumukselle!<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Toinen selke\u00e4sti kantaa ottava teos on \u201d17. lokakuuta 1905<\/i><\/b><\/em><\/strong>\u201d<\/i><\/em>. Teos on ilmiselv\u00e4sti inspiroinut tulevien neuvostomaalareiden lukuisia poliittisen tendenssin sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 <\/span>t\u00f6it\u00e4. \u00a0Maalaus kuvaa kansan riemua Lokakuun manifesti<\/i><\/b><\/em><\/strong>\u00a0 antamisesta. Tuolla manifestilla tsaari Nikolai II<\/strong><\/em> ilmoitti vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena itsevaltiudesta luopumista ja perustuslailliseen monarkiaan siirtymist\u00e4. Repin kuului siihen suureen ven\u00e4l\u00e4isen sivistyneist\u00f6n joukkoon, joka uskoi edistykseen ja demokratiaan. Lokakuun vallankumous 1917 oli h\u00e4nelle syv\u00e4 pettymys. Repin ei suostunut en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen palaamaan synnyinmaahansa, vaikka neuvostohallitus k\u00e4vi sit\u00e4 edustajiensa v\u00e4lityksell\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Repin,<\/a>

Repinin teos 17. lokakuuta 1905 on valmistunut vuotta my\u00f6hemmin. Se kuvaa Ven\u00e4j\u00e4n kansan riemua siirtymisest\u00e4 perustuslailliseen monarkiaan ja kansanedustuslaitoksen syntyyn. Ilo oli ennenaikaista. Vuotta 1905 seurasi syv\u00e4 taantumus.<\/p><\/div>\n

Itsen\u00e4isyytemme aikana Repinin el\u00e4m\u00e4 Suomessa\u00a0 oli osin taloudellisesti vaikeaa. H\u00e4n teki silti merkitt\u00e4v\u00e4n lahjoituksen Suomen kansalle omasta taidekokoelmastaan. Lahja k\u00e4sitti seitsem\u00e4n h\u00e4nen omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja 23 ven\u00e4l\u00e4isten taiteilijoiden maalausta. Tuo lahjoitus loi hyv\u00e4n pohjan Ateneumin ven\u00e4l\u00e4isen taiteen kokoelmalle, jota ihme kyll\u00e4, ei oikeastaan ollut ennen Repinin lahjaa. Osin tuo vajavaisuus selittyi varojen puutteella, osin taas poliittisista syist\u00e4. Repinin tarkoitus oli ehk\u00e4 lahjoituksellaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota t\u00e4h\u00e4n retuper\u00e4ll\u00e4 olevaan tilanteeseen? Repin saattoi my\u00f6s toivoa taloudellisen niukkuutensa keskell\u00e4 lahjoituksen johtavan taidemuseon haluun kartuttaa h\u00e4nen taiteensa kokoelmaa. Lahjoitus oli Repinin omien teosten osalta etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 muotokuvia, joista ehdottomasti upein on h\u00e4nen itsens\u00e4 ja Natalia Nordmanin kaksoismuotokuva.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>

Repinin maalaus el\u00e4m\u00e4nkumppanistaan Natalia Nordmannin ja itsest\u00e4\u00e4n. Kaksoismuotokuva on vuodelta 1903. Kuva kuuluu Repinin vuonna 1919 Ateneumille lahjoittamaan kokoelmaan.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Penanty, Repinin huvila Kuokkalassa, tuhoutui sodassa. Vuonna 1944, kun tuli kuluneeksi 100 vuotta Ilja Repinin syntym\u00e4st\u00e4, Neuvosliiton hallitus teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen rakentaa Penanty uudelleen. Ty\u00f6 ja entis\u00f6inti vaativat paljon aika. Onneksi tuholta oli s\u00e4ilynyt paljon muotokuvia ja osa taidemaalarin henkil\u00f6kohtaisia esineit\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen tauluja. Niinp\u00e4 huvilan huoneet on pyritty sisustamaan alkuper\u00e4iseen tyyliin. Runsas valokuva-aineisto on ollut apuna t\u00e4ss\u00e4 restaurointity\u00f6ss\u00e4. Penantyst\u00e4 onkin tullut suosittu matkailukohde entisess\u00e4 Kuokkalassamme, joka on uuden omistajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 nimetty kyl\u00e4n tunnetuimman henkil\u00f6n Ilja Repinin kunniaksi Repinoksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Ilja Repinist\u00e4 ja h\u00e4nen tuotannostaan enemm\u00e4n: \u00a0<\/strong><\/p>\n

http:\/\/1395.ru\/travel-russia\/piter\/penaty-ugolok-ilii-repina\/<\/p>\n

http:\/\/www3.lappeenranta.fi\/museot\/verkkonayttelyt\/kesa2006\/repin\/repin\/elamakerta.htm<\/p>\n

https:\/\/www.wikiart.org\/en\/ilya-repin\/portrait-of-t-a-mamontova-1879<\/p>\n

 <\/p>\n

http:\/\/artinrussia.org\/ilya-repin\/<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Terijoesta tuli jo tsaarinvallan loppuvuosikymmenin\u00e4 suostittu lomakohde Ven\u00e4j\u00e4n sivistyneist\u00f6n ja aateliston keskuudessa. Sinne heit\u00e4 veti erityisesti 25 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 hiekkaranta ja my\u00f6s toisaalta Suomen suuriruhtinaskunnan eurooppalainen vapaus ja suhteellinen vapaamielisyys, joita molempia tosin taantumuksellinen tsaarinhallinto pyrki kahlehtimaan.\u00a0 Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 esimerkki\u00e4 seuraten osa Suomenkin seurapiireist\u00e4 hakeutui kes\u00e4isinTerijoelle. Vaikka lukuisat Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen merkkihenkil\u00f6t ja kuuluisuudet viettiv\u00e4tkin kesi\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-972","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=972"}],"version-history":[{"count":17,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":984,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/972\/revisions\/984"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}