{"id":195,"date":"2013-04-03T16:54:17","date_gmt":"2013-04-03T14:54:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?page_id=195"},"modified":"2016-02-05T23:07:22","modified_gmt":"2016-02-05T21:07:22","slug":"seppasten-asuinpaikkoja-karjalan-kannaksella","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?page_id=195","title":{"rendered":"Sepp\u00e4sten asuinpaikkoja Karjalan kannaksella"},"content":{"rendered":"

T\u00e4h\u00e4n osioon ker\u00e4\u00e4mme Antti Sepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4isten asuinpaikkoja Kannaksella ja muualla luovutetussa Karjalassa.\u00a0 Otamme mielell\u00e4mme vastaan tietoja ja kuvauksia sukuunkuuluvien asuinsijoista ja vaiheista luovutetulla alueella.<\/p>\n

Muolaa \/ Saustalan alue<\/strong><\/p>\n

\"Muolaan<\/a>Nimi Saustala esiintyy useissa yhteyksiss\u00e4, kun puhutaan Myhkyril\u00e4st\u00e4.\u00a0\u00a0 Saustala oli yhteisnimitys Punnusj\u00e4rven etel\u00e4rannalla sijaitseville Myhkyril\u00e4n<\/i>, Oravalan<\/i> ja Saavolan<\/i> kylille.\u00a0\u00a0 T\u00e4t\u00e4 kolmen kyl\u00e4n muodostamaa aluetta kutsuttiin aiemmin yhteisnimell\u00e4 Saustala.\u00a0\u00a0 Sittemmin sen k\u00e4ytt\u00f6 virallisissa yhteyksiss\u00e4 h\u00e4visi, mutta s\u00e4ilyi ihmisten puhekieless\u00e4 aina sotaan saakka.\u00a0 Himalan kyl\u00e4\u00e4 ei varsinaisesti luettu Saustalaan kuuluvaksi, mutta samaan Punnusj\u00e4rven etel\u00e4rannan kyl\u00e4jonoon se kuului ja sijaitsi itseasiassa yht\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Myhkyril\u00e4\u00e4 kuin Oravala.\u00a0 <\/span><\/p>\n

\u00a0Saustalan nimi juontuu Saavolan kyl\u00e4st\u00e4, joka taas tulee kyl\u00e4n ensimm\u00e4isest\u00e4 tilasta, jota viljeli Saavosen suku.\u00a0\u00a0\u00a0 Samalla tavoin Oravala sai nimens\u00e4 Oravaisen suvusta sek\u00e4 Myhkyril\u00e4 kyl\u00e4n ensimm\u00e4isen asukkaan Simo Myhkyrisen<\/strong><\/em> perusteella.\u00a0\u00a0 Antti Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em> rakensi pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toisen kantatalon, jonka j\u00e4lkel\u00e4iset j\u00e4iv\u00e4t kyl\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n aina viime sotiin asti ja siten suku oli koko Saustalan vanhin suku.\u00a0 Myhkyriset taas katosivat Punnusj\u00e4rven rannalta, mutta heid\u00e4n nimens\u00e4 s\u00e4ilyi kyl\u00e4n nimess\u00e4.\u00a0 <\/span><\/p>\n

\u00a0Nykyisin Myhkyril\u00e4n, Oravalan ja Saavolan kylien alue on asumaton eik\u00e4 niill\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 nimi\u00e4.\u00a0 Seudun hedelm\u00e4lliset pellot ovat kyll\u00e4 viljeltyj\u00e4 ja etel\u00e4rannalla, vanahan Saavolan tasalla n\u00e4ytti joitakin vuosia sitten rakennetun datshoja.\u00a0\u00a0 Ven\u00e4j\u00e4n federaatio sai muutamia vuosia sitten uuden lain, joka mahdollistaa entist\u00e4 paremmin rantojen hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n vapaa-ajanvietossa.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 tullee tulevaisuudessa muuttamaan my\u00f6s Saustolan alueen hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n.\u00a0 <\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Valkj\u00e4rvi \/ Tarpila \u00a0<\/strong><\/p>\n

\"Valkj\u00e4rven<\/a>Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4set ilmestyiv\u00e4t Valkj\u00e4rven Tarpilaan 1840-luvulla.\u00a0 Tarpila oli yksi Valkj\u00e4rven noin viidest\u00e4kymmenest\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Valkj\u00e4rvi kuului Muolaaseen kappeliseurakuntana vuodesta 1648 l\u00e4htien.\u00a0 Itsen\u00e4inen seurakunta siit\u00e4 tuli vuonna 1738.\u00a0 Valkj\u00e4rvi oli ns. lahjoitusmaapit\u00e4ji\u00e4 ja Tarpilankin pelloilla kahakoitiin kasakkoja vastaan donataari Blandovin<\/strong> <\/em>oikeuksien valvojan S\u00f6derhjelmin<\/strong><\/em> hankittua heid\u00e4t paikalle.\u00a0 Valkj\u00e4rvell\u00e4 tilojen viimeiset perint\u00f6kirjat jaettiin vasta vuonna 1902.<\/p>\n

Valkj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 erotettiin vuonna 1914 Vuoksela omaksi kunnakseen.\u00a0 Sen j\u00e4lkeen pit\u00e4j\u00e4n alue oli kooltaan noin 400 hehtaaria.\u00a0 Talvisodan syttyess\u00e4 kunnan asukasluku oli noin 7800 henke\u00e4.\u00a0 Liki 70 prosenttia kunnan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 sai toimeentulonsa maanviljelyksest\u00e4.\u00a0 Valkj\u00e4rvi tunnettiin aikanaan erityisesti hevospelien, kiesien ja rekien valmistuksesta.\u00a0 Niit\u00e4 myytiin jopa Kannaksen ulkopuolella.\u00a0 Tunnettu valkj\u00e4rvel\u00e4inen kiesienvalmistajia oli Rattaan<\/strong><\/em> suku, josta Tarpilaan tullut Juhana Sepp\u00e4nenkin<\/strong><\/em> otti puolisonsa.\u00a0 Pari tapasi toisensa tosin toisessa Valkj\u00e4rven kyl\u00e4ss\u00e4, P\u00e4ivil\u00e4ss\u00e4, miss\u00e4 olivat kumpikin palkollisina.<\/p>\n

Juhanan per\u00e4ss\u00e4 Valkj\u00e4rvelle muutti my\u00f6s h\u00e4nen veljens\u00e4 Ville<\/strong> Matinpoika<\/strong><\/em>.\u00a0 H\u00e4n avioitui Varpu Matintyt\u00e4r Pekin<\/strong><\/em> kanssa.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n naimakaupan ansiosta Villes\u00e4 tuli talollinen Valkj\u00e4rven Aliskalan kyl\u00e4\u00e4n.\u00a0 Pariskunta sai per\u00e4ti kymmenen lasta, joista osa kuoli ajalle tyypillisesti jo lapsena.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 sukuhaara eleli kuitenkin talvisotaan asti Valkj\u00e4rvell\u00e4 ja sit\u00e4 edustaa my\u00f6s yksi sukuseuramme perustajaj\u00e4sen Olavi Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em>. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 kaatui talvisodassa ja haudattiin kotipit\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Valkj\u00e4rven sankarihautaan, joka neuvostovallan aikana h\u00e4vitettiin.\u00a0 Nykyisein paikalle on pystytetty suomalaisten toimesta muistomerkki.\u00a0 Olavi Sepp\u00e4nen p\u00e4\u00e4tyi erin\u00e4isten vaiheiden j\u00e4lkeen lopulta J\u00e4ms\u00e4\u00e4n, joka kuului niihin kuntiin, joihin Valkj\u00e4rven evakot jatkosodan j\u00e4lkeen asutettiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Siestarjoki\u00a0 (Systerb\u00e4ck) \u00a0 <\/strong><\/p>\n

\u00a0 \"Siestarjoen<\/a>Siestarjoki tuli er\u00e4\u00e4ksi Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4sten asuinpaikaksi Mikko Pietarinpoika Sepp\u00e4sen<\/strong><\/em> muutettua kaupunkiin ja avioituessa\u00a0 <\/span>Fredrika Matilda Wikstr\u00f6min<\/strong> <\/em>kanssa. Fredrika <\/span>Matilda oli Siestarjoen kiv\u00e4\u00e4ritehtaan ty\u00f6ntekij\u00e4n, Johann Gustav Wikstr\u00f6min<\/strong><\/em> ja\u00a0 h\u00e4nen vaimonsa Anna Tuomasen<\/strong><\/em> lapsi.\u00a0 <\/span>Fredrika kastettiin 30. toukokuuta 1885.\u00a0 <\/span>Kummeinaan olivat ty\u00f6mies David Hujula ja vaimonsa Anna.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Siestarjoki kuului osana Valkeasaaren evankelis-luterilaiseen seurakuntaan.\u00a0 S<\/span>eurakunta erosi vuonna 1734 Toksovan seurakunnasta, jolloin my\u00f6s sen kirkko valmistui.\u00a0 <\/span><\/span><\/span>Seurakunnan kirkonkirjat ovat s\u00e4ilyneet, mutta ne olivat pitk\u00e4\u00e4n sukututkijoiden tavoittamattomissa.\u00a0 <\/span>Nykyisin kirjat on kuvattu ja digitoitu mormonien toimesta.\u00a0 <\/span>Kirjat olivat aiemmin helposti luettavissa j\u00e4rjest\u00f6n FamilySearch -nettisivujen kauttu.\u00a0 <\/span>Nykyisin k\u00e4ytt\u00f6 vaatii rekister\u00f6itymisen.\u00a0 Valkeasaaren seurakunnan tietoja voi hakea <\/span><\/span>my\u00f6s mormonien sukututkimuskeskuksissa, joita on lahkon suurempien kaupunkien kirkkojen yhteydess\u00e4.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ruotsi k\u00e4vi ns. suuren pohjan sodan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan vuosina 1700 – 1721.\u00a0 <\/span>Tuon sodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Karjalan kannaksen likimain samaa rajaa noudattaen, miss\u00e4 nykyinenkin rajalinja kulkee.\u00a0 <\/span>Pietari Suuri ei odottanut rauhan solmimista, vaan perusti Nevajoen suulle nime\u00e4\u00e4n kantavan kaupungin.\u00a0 <\/span>My\u00f6hemmin, vuonna 1714. h\u00e4n perusti my\u00f6s asetehtaan Siestarjoelle vajaan 40 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n maan uudesta p\u00e4\u00e4kaupungista.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Suomen sodassa 1808 – 1809 Ven\u00e4j\u00e4 valloitti Ruotsilta Suomen ja maa liitettiin valoittajan suuriruhtinaskuntana, joka sai Porvoon valitop\u00e4ivill\u00e4 1809 autonomisen aseman.\u00a0 <\/span>Vuonna 1812 liitettiin ns. vanha Suomi eli Uudenkaupungin ja Turun rauhassa ( Hattujen sota) osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.\u00a0 <\/span>N\u00e4in alueet aina Kymijokea my\u00f6ten tulivat hallinnollisesti Suomen lakien alaisiksi.\u00a0 <\/span>T\u00e4m\u00e4n muutoksen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Siestarjoki kuului kiv\u00e4\u00e4ritehtaineen suuriruhtinaskuntaan.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Vanhan Suomen liitoksessa j\u00e4tettiin kuitenkin Kankaankyl\u00e4 edelleen keisarikunnan puolelle ja siit\u00e4 tuli osa Pietarin kuvernementtia.\u00a0 <\/span>Siestajoen kiv\u00e4\u00e4ritehdas kaiversi tsaarin hallintoa ja etenkin sen sotilaita.\u00a0 <\/span>Niinp\u00e4 Siestarjoen asetehdas ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6inyt alue noin 14 neli\u00f6kilometrin suuruudelta liitettiin vuonna 1864 keisarikuntaan ja Pietarin kuvernementtiin.\u00a0 <\/span>Vastineeksi Suomen suuriruhtinaskunnalle luvattiin p\u00e4\u00e4sy ”sulalle merelle”.\u00a0 <\/span>T\u00e4m\u00e4 lupaus toteutui vasta Tarton rauhassa\u00a0 <\/span>vuonna 1920.<\/span><\/span><\/p>\n

Siestarjoesta, samoin kuin Terijoesta muodostui 1800-luvun loppupuolella huvila-alue.\u00a0 <\/span>Pietarilaiset rakensivat paikkakunnalle oman aikansa eliittihuviloita, tosin my\u00f6s vaatimattomampiakin.\u00a0 <\/span>Siestarjoelle perustettiin my\u00f6s vuonna 1898 kylpyl\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Siestarjoen kiv\u00e4\u00e4ritehtaan maineikas tuote oli Mosin-Nagantin sotilaskiv\u00e4\u00e4ri vuosimallia 1891.\u00a0 <\/span>Aseen suunnitteli er\u00e4ilt\u00e4 osin belgialainen Leon Nagant.\u00a0 <\/span>Tsaarin armeijan upseeri Sergei Mosin kehitti aseeseen uuden lukon ja panosten sy\u00f6tt\u00f6mekanismin.\u00a0 <\/span>Ase sai nimen ”kolmen linjan kiv\u00e4\u00e4ri” ja se korvasi Ven\u00e4j\u00e4n armeijassa aiemmin k\u00e4ytetyn Berdan -kiv\u00e4\u00e4rin.\u00a0 <\/span>Aseen kaliiperiksi tuli 7,62, josta muodostui my\u00f6s standardi.\u00a0 <\/span>Siestarjoen asetehtaan lis\u00e4ksi kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 valmistivat my\u00f6s kaksi muuta maineikasta asetehdasta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4; Tulan ja Ishevskin tehtaat.\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Terijoki<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

\"Terijoen-vaakuna_2\"<\/a>Terijoesta tuli Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4sten er\u00e4\u00e4n haaran asuinpaikka vuonna 1921.\u00a0 <\/span>Tuolloin Valkj\u00e4rvelt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan puolelle t\u00f6ihin siirtynyt Mikko Pietarinpoika Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em> palasi takaisin is\u00e4nmaahansa vaimonsa ja nelj\u00e4n Siestarjoella syntyneen lapsenssa (Karl, Ida, Elsa<\/strong><\/em> ja Pekka<\/strong><\/em>) kanssa.\u00a0 <\/span>Perheell\u00e4 oli annettu jo lupa palata virallistakin tiet\u00e4 Suomeen, mutta tuohon aikaan tyypilliseen tapaan maiden v\u00e4lille kehitettiin diplomaattinen konflikti.\u00a0 <\/span>Niinp\u00e4 perhe palasi Suomeen salateitse, k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 sopivasta paikasta, Rajajoki, ylitt\u00e4en kotimaan puolelle.\u00a0\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Rajan ylitys tapahtui 18. maaliskuuta 1921.\u00a0 <\/span>Samana y\u00f6n\u00e4 kukistuivat Kronstadtin kapinaan nousseet matruusit ja h\u00e4vinneen puolen pakolaisia tulvi Suomeen.\u00a0 <\/span>Muistellessaan tapausta perheen vanhin poika Karl Adolf<\/strong> (Kaarlo \/ Kalle) kertoi heid\u00e4n etsineen suomalaisen rajavartijan, jonka kiv\u00e4\u00e4ri tutisi k\u00e4dess\u00e4 oudot rajanylitt\u00e4j\u00e4t n\u00e4hty\u00e4\u00e4n.\u00a0 <\/span>Kentt\u00e4puhelimella otettu yhteys vartiop\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00f6n antoi aralle sotamiehelle \u00e4rtyneen\u00e4 karjaistun ohjeen:\u00a0 <\/span>”Laittakaa ne itse tulemaan t\u00e4nne rajavartiostoon.\u00a0 <\/span>Ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kukaan niit\u00e4 jouda hakemaan.\u00a0 <\/span>Koko ranta on t\u00e4ynn\u00e4 ryssi\u00e4.”\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0Perheen rajanylitys on dokumentoitu my\u00f6s Kaino Tuokon<\/em><\/strong> teokseen ”Rajalla rauhatonta<\/em>”.\u00a0 <\/span>Tosin kiireet bolshevikkeja paenneiden kapinallisten kanssa lienev\u00e4t aiheuttaneet sen, ett\u00e4 rajap\u00e4iv\u00e4kirjaan tuli kirjattua kyseisen p\u00e4iv\u00e4n kohdalle vain er\u00e4\u00e4n valkj\u00e4rvel\u00e4isen kivity\u00f6mies Mikko Sepp\u00e4sen nimi.\u00a0 <\/span>Muista perheenj\u00e4senist\u00e4 siin\u00e4 ei kerrota mit\u00e4\u00e4n.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Terijoki alue kuului osana Kivennavan kuntaan.\u00a0 <\/span>Em\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 se erosti itsen\u00e4iseksi kunnaksi \u00a0<\/span>vuonna 1910.\u00a0 <\/span>Tosin Terijoen itsen\u00e4inen seurakunta syntyi jo muutamaa vuotta aikaiemmin eli vuonna 1904. \u00a0<\/span>Terijoki oli muodoltaan kapea ja pitk\u00e4nomainen, Suomenlahden rantaviivaa rajalle asti noudatteleva paikkakunta.\u00a0 <\/span>Pituutta sill\u00e4 oli it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa\u00a0 <\/span>24 kilometri\u00e4 ja leveytt\u00e4 vajaat 10 kilometri\u00e4.\u00a0 <\/span>Terijoen \u00a0<\/span>pinta-ala oli vain 123 neli\u00f6kilometri\u00e4.\u00a0 <\/span>Terijoen hallitsevin piirre oli alueen \u00a0<\/span>koko pituuden k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4, upea hiekkaranta.\u00a0 <\/span>Terijoki oli vuoteen 1939 asti Suomen etel\u00e4isin kunta. Pit\u00e4j\u00e4lle antoi leimansa omalaatuinen, rehev\u00e4 luonto. <\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0Terijokea on kutsuttu pohjolan Rivieraksi. \u00a0\u00a0<\/span>Ranta on tosin ajoittain kivikkoinen, mutta enimm\u00e4kseen\u00a0 <\/span>t\u00e4ynn\u00e4 hiekkadyynej\u00e4.\u00a0 <\/span>Ranta-alueen leveys on noin 30-100 metri\u00e4.\u00a0 <\/span>Rannan kivikkoisuus lis\u00e4\u00e4ntyi neuvostovallan aikana,\u00a0 <\/span>koska silloisen Leningradin laita-alueilla sijaisevien soiden t\u00e4ytt\u00f6\u00f6n imettiin merest\u00e4 valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t hiekkaa.\u00a0 <\/span>Vanhat terijokelaiset olivat vanhoilla kotikonnuillaan vieraillessaan h\u00e4mm\u00e4styneit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 muutoksesta. \u00a0<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Terijokea voi perustellusti sanoa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomen eksoottisimmaksi paikkakunnaksi. Tsaarivallan eliitti vietti tuolloin keisarillista el\u00e4m\u00e4\u00e4 pitsihuviloissaan Terijoen upeilla hiekkarannoilla.\u00a0 <\/span>Terijokelaiset eliv\u00e4t tuolloin pitk\u00e4lti toisaalta huvila-asukkaiden ja toisaalta Pietarin suurkaupungin varassa.\u00a0 <\/span>Yhteydet Pietariin olivat tullirajasta huolimatta hyvin arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 ja elannon hankkimiseen liittyvi\u00e4.\u00a0 <\/span>Tsaarinvallan eliitti toi Terijoelle kosmopoliittista loistoa ja mannermaista kimallusta.\u00a0 <\/span>T\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4lisyys s\u00e4ilyi osin my\u00f6s vallankumouksen j\u00e4lkeen. rehev\u00e4 luonto olivat ainutlaatuista Suomessa.<\/span><\/span><\/p>\n

Terijoen asukasluku oli vuonna 1939 8000 henke\u00e4,\u00a0 <\/span>joista 7200 kuului luterilaiseen seurakuntaan.\u00a0 <\/span>Loput kuuluivat muihin uskontokuntiin ja siviilirekisteriin.\u00a0 <\/span>Terijoki oli paikkakuntana Suomessa siit\u00e4 poikkeuksellinen,\u00a0 <\/span>ett\u00e4 pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 oli luterilaisen kirkon lis\u00e4ksi my\u00f6s ortodoksinen kirkko ja roomalaiskatolinen kirkko.\u00a0 <\/span>Paikkakunnalla oli my\u00f6s Suomen oloissa runsaanlaisesti islaminuskoisia. Terijokea leimasi vuoteen 1939 asti Suomessa tuohon aikaan harvianainen\u00a0 <\/span>kansainv\u00e4lisyys.\u00a0 <\/span>Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli se,\u00a0 <\/span>ett\u00e4 paikkakunnalla asui paljon tsaarin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tulleita emigranteja.\u00a0 <\/span>Tunnetuin n\u00e4ist\u00e4 pakolaisista oli ehk\u00e4 suuri ven\u00e4l\u00e4inen taidemaalari Ilja Repin<\/em>,\u00a0 <\/span>jonka nime\u00e4 kantaa vanha suomalainen Kuokkalan kyl\u00e4 \u2013 Repino.\u00a0 <\/span>Nimenomaa Kuokkala oli se osa Terijokea,\u00a0 <\/span>joka liittyy my\u00f6s Sepp\u00e4sen suvun vaiheisiin.\u00a0 <\/span>Lis\u00e4ksi Kuokkala oli \u00e4itini Taimi Sepp\u00e4sen<\/strong><\/em>, os. Karvosen, syntym\u00e4kyl\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Terijoen kukoistuskausi alkoi tsaarinvallan aikaan joskus 1870-luvulla,\u00a0 <\/span>jolloin Pietarin rata valmistui.\u00a0 <\/span>Rata toi Terijoen upeat hiekkarannat lyhyen matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n Pietarista.\u00a0 <\/span>Hyvin nopeasti Terijoelle syntyi rikkaiden ven\u00e4l\u00e4isten huvilayhdyskuntia,\u00a0 <\/span>jotka toivat my\u00f6s suomalaisille runsaasti ty\u00f6tilaisuuksia.\u00a0 <\/span>Lis\u00e4ksi monet terijokelaiset rikastuivat ven\u00e4l\u00e4isten kanssa tekemill\u00e4 maakaupoilla.\u00a0 <\/span>Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli \u00e4idin\u00e4itini ensimm\u00e4inen aviomies,\u00a0 <\/span>joka tosin hyvin suomalaiskansalliseen tapaan k\u00e4ytti saamansa rahat juomalla itsens\u00e4 hengilt\u00e4.\u00a0 <\/span>Huvila-asutusta levisi toki muuallekin Kannasta,\u00a0 <\/span>mutta omalaatuisin ja upein huvilakanta syntyi juuri Terijoelle.\u00a0 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan syttyess\u00e4 arvioitiin huviloita olevan kannaksella yhteens\u00e4 noin 10 000.\u00a0 <\/span>L\u00e4nsi-Terijoen huviloita oli vuonna 1908\u00a0 <\/span>noin 1400, Kuokkaslassa 762, Ollilassa 440 ja Kellom\u00e4ell\u00e4\u00a0 <\/span>500 eli yhteens\u00e4 3102.\u00a0 <\/span>Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 huviloita j\u00e4i ilman omistajaa lokakuun vallankumouksen j\u00e4lkeen.\u00a0 <\/span>Ne olivat estottoman ry\u00f6stelyjen kohteena eli Bagdadin malli toimi tuolloin Suomessakin.\u00a0 <\/span>N\u00e4m\u00e4 aavehuvilat j\u00e4iv\u00e4t lopulta Suomen valtion omistukseen.\u00a0 <\/span>Terijoen ainutlaatuisesta huvilakannasta ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkipolvelle perint\u00f6\u00e4.\u00a0 <\/span>Rakennuskanta tuhoutui talvisodassa.
\n<\/span><\/span><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

Keskikyl\u00e4 oli vanhan Terijoen keskusta. Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan se olisi ollut t\u00e4ysin kaupunkimainen. Sama kaupunkimainen ilme oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s Kuokkalan ja Kellom\u00e4en keskustoissa.\u00a0 <\/span>Etenkin Keskikyl\u00e4ss\u00e4 kaupunkimaisuus oli ilmeinen. Liikerakennukset sijaitsivat siell\u00e4 aivan vieri vieress\u00e4. Jo 1930-luvulla Keskikyl\u00e4n p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4, Viertotie oli kestop\u00e4\u00e4llystetty. Keskikyl\u00e4ss\u00e4 oli tuolloin my\u00f6s jo katuvalaistus ja katuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t. Niinp\u00e4 ei olekaan ihme.\u00a0 <\/span>kun talvisodan alettua vihollinen kertoi valloittaneensa kuuluisan Terijoen kaupungin. Kyseisen \u201dkaupungin\u201d\u00a0 <\/span>he saivat haltuunsa tosin palaneena,\u00a0 <\/span>koska suomalaiset vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n sytytyttiv\u00e4t sen tuleen. <\/span><\/span><\/p>\n

Viipuri<\/strong><\/p>\n

\"Viipuri.tif\"<\/a>Viipuri liittyy Myhkyril\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevien Sepp\u00e4sten sukuun ainakin Valkj\u00e4rvell\u00e4 syntyneen Mikko Sepp\u00e4sen<\/strong><\/em> j\u00e4lkel\u00e4isten osalta.\u00a0 Mm. Mikon vanhimman pojan, Karl Adolfin<\/strong><\/em> perhe muutti Viipuriin ennen talvisodan syttymist\u00e4.\u00a0 Muutakin l\u00e4hisukua kaupungissa asusti.\u00a0 Mikko Sepp\u00e4nen itse kuoli Viipurin l\u00e4\u00e4ninsairaalassa 1930-luvun alussa.\u00a0 Viipuri liittyy my\u00f6s Mikko Sepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4isiin silt\u00e4kin osin, ett\u00e4 h\u00e4nen kuudesta lapsestaan neljs\u00e4, Pekka<\/strong><\/em>, kaatui Viipurin Markovillassa v\u00e4h\u00e4n ennen sodan loppua.<\/p>\n

Viipurissa Karl Adolfin perheeseen syntyi tytt\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Taina<\/strong><\/em>.\u00a0 Perhe asusti Pikiruukin kaupunginosassa ja muutti sielt\u00e4 evakkoon Valkeakoskelle vihollisuuksien sytytty\u00e4 Neuvostoliiton kanssa.\u00a0 Perheen omaisuus j\u00e4i Viipuriin.\u00a0 Karl Adolfin (Kaarlo \/ Kalle) p\u00e4\u00e4sty\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1941 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vanhassa kodissa, suomalaisten vallattua Viipurin takaisin, oli omaisuus ry\u00f6stetty.\u00a0 Asunnon nurkasta l\u00f6ytyi yksi kirja.\u00a0 Teoksen nimi oli kuin kohtalon oikusta Johannes Linnankosken ”Pakolaiset<\/em>”.<\/p>\n

Viipurin ja sen linnan perustajaksi nimet\u00e4\u00e4n ruotsalainen marski Torkkeli Knuutinpoika<\/strong><\/em>.\u00a0 H\u00e4n tuli seudulle Ruotsin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n ristiretkilaivaston mukana vuonna 1293.\u00a0 Sit\u00e4 ennen Viipuri oli jo toiminut pitk\u00e4\u00e4n id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisen\u00e4 kauppapaikkana.\u00a0 My\u00f6hempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 nykyisen linnan paikalla on ollut hirsirakenteisia varustuksia jo aiemmin.\u00a0 Ruotsi halusi tekem\u00e4ll\u00e4\u00e4n ns. kolmannella ristiretkell\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n strategisesti t\u00e4rke\u00e4n alueen omaan valtapiiriins\u00e4. Viipuri kasvoi ja kehittyi, mutta kaupunkioikeudet se sai silti vasta vuonna 1403.<\/p>\n

Viipuri niin kuin koko Kannas joutui vuosisatojen ajan kokemaan l\u00e4nnen ja id\u00e4n,\u00a0 Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen vihanpidon.\u00a0 Sotaisista vaiheista huolimatta Viipuri toimi aikansa kansainv\u00e4lisen kaupan keskuksena.\u00a0 Jo hansakaupan aikaan Viipuri k\u00e4vi vilkasta kauppaa etel\u00e4ss\u00e4 Tallinnan, Lyypekin ja Danzigin suuntaan ja id\u00e4ss\u00e4 taas Novgorodiin.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 Viipurin linnanherrat eliv\u00e4t hyvin itseohjautuvasti ja omaa hoviaan pit\u00e4en aina Kustaa Vaasan valtaannousuun asti.<\/p>\n

Viipurin ja Kannaksen kohtaloksi nousi Suuri pohjan sota.\u00a0 Pietari Suuren joukot valtasivat kaupungin vuonna 1710.\u00a0 Valtaus oli julma ja johti kaupungin v\u00e4kiluvun putoamiseen yli puolella, 3500:sta 1400:n.\u00a0 Viipurin asukkaita myytiin, aikalaisten kertoman mukaan, orjiksi vastaperustetussa Pietarissa.\u00a0 Valtaus vaikutti muutenkin Viipurin kaupunkikuvaan.\u00a0 J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt asujaimisto joutui siirtym\u00e4\u00e4n linnan vallien ja muurien suojasta ulkopuolelle, mik\u00e4 synnytti kaupunkiin uudet esikaupunkialueet.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n vallassa niin Viipuri kuin koko Suomikin kehittyi taloudellisesti ja kulttuurillisesti.\u00a0 Viipurin painoarvoa ja t\u00e4rkeytt\u00e4 lis\u00e4siv\u00e4t Saimaan kanavan ja Pietarin radan rakentaminen.\u00a0 Hyv\u00e4 vaihe jatkui aina 1800-luvun lopulle, jolloin suuriruhtinaskunnan tarmokas ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4minen alkoi. N\u00e4m\u00e4 pyrkimykset muuttivat yhden tsaarinvallan uskollisimmista kansoista sen sinnikk\u00e4\u00e4mmist\u00e4 vastustajista.\u00a0 Viipurin ven\u00e4l\u00e4inen asujaimisto sai syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 maksaa t\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4syntyisest\u00e4 vihasta kansalaissodan loppuvaiheessa.\u00a0 Valkoisten vallattua kaupungin ja k\u00e4ynnistyi terrori niin kaupungin\u00a0 punaisia kuin ven\u00e4l\u00e4isper\u00e4ist\u00e4 asujaimistoa kohtaan.<\/p>\n

Maamme itsen\u00e4isyyden aikana kaupunki kehittyi voimakkaasti ja kaupungin arvokas rakennuskanta, mm. upeat jugend-rakennukset, t\u00e4ydentyi modernia funktionalismia edustavilla rakennuksilla.\u00a0 Viipuri oli ennen talvisotaa maamme toiseksi suurin kaupunki.\u00a0 Sen asukasluku oli vuonna 1939 liki 80 000 henke\u00e4.\u00a0 Viipuri oli my\u00f6s Suomen kansainv\u00e4lisimpi\u00e4 kaupunkeja Helsingin ohella.<\/p>\n

Talvisodassa Viipuria ei vallattu, vaan kaupunki jouduttiin luovuttamaan sodan rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle.\u00a0 Suomen lippu laskettiin Viipurin linnantornista 13. p\u00e4iv\u00e4 maaliskuuta.\u00a0 Jatkosodassa kaupunki vallattiin takaisin 29. p\u00e4iv\u00e4 elokuuta 1941.\u00a0 Neuvostojoukot valtasivat kaupungin suomalaisilta 20. p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4kuuta 1944.\u00a0 Varsinaisia taisteluja kaupungista ei k\u00e4yty, joten Viipurin vanha rakennuskanta s\u00e4ilyi viimeisten sotien j\u00e4ljilt\u00e4 kohtuullisen hyvin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4h\u00e4n osioon ker\u00e4\u00e4mme Antti Sepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4isten asuinpaikkoja Kannaksella ja muualla luovutetussa Karjalassa.\u00a0 Otamme mielell\u00e4mme vastaan tietoja ja kuvauksia sukuunkuuluvien asuinsijoista ja vaiheista luovutetulla alueella. Muolaa \/ Saustalan alue Nimi Saustala esiintyy useissa yhteyksiss\u00e4, kun puhutaan Myhkyril\u00e4st\u00e4.\u00a0\u00a0 Saustala oli yhteisnimitys Punnusj\u00e4rven etel\u00e4rannalla sijaitseville Myhkyril\u00e4n, Oravalan ja Saavolan kylille.\u00a0\u00a0 T\u00e4t\u00e4 kolmen kyl\u00e4n muodostamaa aluetta kutsuttiin aiemmin yhteisnimell\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":146,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-195","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=195"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":759,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/195\/revisions\/759"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}