{"id":1121,"date":"2018-02-22T01:49:06","date_gmt":"2018-02-21T23:49:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1121"},"modified":"2018-02-23T16:28:27","modified_gmt":"2018-02-23T14:28:27","slug":"viipurin-linnan-vaiheita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1121","title":{"rendered":"Viipurin linnan vaiheita"},"content":{"rendered":"

Viipurin linna on yksi vanhimmista keskiaikaisista linnoistamme.\u00a0 Sit\u00e4 alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla, kuten Turun ja H\u00e4meen linnojakin.\u00a0 Olavin linna on sit\u00e4 jonkin verran nuorempi.\u00a0 Linna on kokenut niin loiston- kuin rappionp\u00e4ivi\u00e4.\u00a0 Yli nelj\u00e4 sataa vuotta se seisoi valloittamattomana Ruotsin valtakunnan it\u00e4rajan turvana.\u00a0 Yli kaksi sataa vuotta linnaa is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset.\u00a0 Suomalaisten hallussa se on ollut vain noin 25 vuotta.\u00a0 T\u00e4st\u00e4 huolimatta Viipurin linna on edelleenkin osa suomalaista ja etenkin karjalaista identiteetti\u00e4.\u00a0 Suomalaiset k\u00e4det ovat sen rakentaneet, pit\u00e4neet kunnossa ja kulloisenkin linnanv\u00e4en el\u00e4tt\u00e4neet yli 600 vuotta.\u00a0 Kannakselaiseen mielenmaisemaan se my\u00f6s sy\u00f6pyi tuon ajanjakson aikana peruuttamattomasti.\u00a0<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kun Torkkeli Knuutinpoika linnan perusti<\/h2>\n

Tyrgils Knuutinpoika<\/strong><\/em> johti vuonna 1293 upplantilaisten tekem\u00e4\u00e4 sotaretke\u00e4 karjalaisa vastaan.\u00a0 My\u00f6hemmin tuota tapahtumaa alettiin kutsua kolmanneksi ristiretkeksi Suomeen.\u00a0 T\u00e4st\u00e4 sotaretkest\u00e4 kertoo ns. Eerikinkronikka<\/strong>,\u00a0 jonka objektiivisuus muiden vastaavanlaisten kanssa on aina pitk\u00e4lle tulkinnanvarainen.\u00a0 Eerikinkronikka ei korosta niink\u00e4\u00e4n sotaretken uskonnollista luonnetta, kuten mm. kouluhistoriamme ovat tehneet.\u00a0 L\u00e4ht\u00f6kohtana sotaretken syyksi se sanoo pakanoiden tunkeutumisen kristittyjen alueelle.\u00a0 Mik\u00e4 oli puhdasvalhe, imperialistisin tarkoituksin esitetty.\u00a0 Kyll\u00e4 ne pakanat olivat asuneet alueella vuosisatoja ja tunkeutujat olivat aivan muita.\u00a0 Kyseess\u00e4 olikin selv\u00e4t alueelliset intressiriidat, jotka heijastivat kahden Rooman valatkunnan j\u00e4lkel\u00e4isen – Rooman ja Bysantin kirkkojen halua laajentaa reviirej\u00e4\u00e4n ”edustajiensa” v\u00e4lityksell\u00e4.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa l\u00e4nness\u00e4 katolisen paavin valtaa edusti Ruotsi ja id\u00e4ss\u00e4 ortodoksisen Konstantinopolin etuja ajoi tuolloinen Novgorodin kauppavaltio.\u00a0 Knuutinpojan sotaretken seurauksena Ruotsi lujitti valtaansa mm. perustamalla linnan tuhotulle karjalaisten linnoituksen paikalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin linna paikka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi siis vanhan karjalaisten perustaman linnoitus- ja varastoalueen pohjalta.\u00a0 Paikkana oli saari, joka n\u00e4htiin luonteensa vuoksi helposti puolustettavana.\u00a0 Mutta saari ei ollut se varsinainen syy miksi karjalaisten linnoitus alun perin alueelle syntyi.\u00a0 T\u00e4rkein tekij\u00e4 oli se, ett\u00e4 Vuoksella oli aikoinaan toinen lasku-uoma Suomenveden pohjaan ja jopa nykyist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi.\u00a0 Tuon uoman maannousu katkaisi joskus 1600-luvulla.\u00a0 Mutta linnan synnyn kannalta tuo t\u00e4rke\u00e4 joki mahdollisti karjalaisten kulun sis\u00e4maasta merenrannikolle kalastamaan, tekem\u00e4\u00e4n kauppaa ja l\u00e4hd\u00f6t ry\u00f6st\u00f6retkille.\u00a0 Mutta liikett\u00e4 oli toisestakin suunnasta ja aivan samoissa tarkoituksissa.\u00a0 Etenkin viikingit, ahkerina kauppiaina ja rosvoina, tekiv\u00e4t vierailuja Karjalaankin.\u00a0 Ep\u00e4toivottuja vierailuja vastaan piti varautua ja niin nykyiselle Linnasaarelle nousi karjalaisten suojattu satama sek\u00e4 puolustuslaitteita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ruotsalaiset aloittivat oman linnoituksensa rakentamisen voittoisan sotaretkens\u00e4 seurauksena vuonna 1293.\u00a0 Siten linnan voidaan katsoa olevan itse Viipurin kaupunkia vanhempi.\u00a0 Tosin on arveltu, ett\u00e4 karjalaisten kaudella, ennen Tyrgils Knuutinpojan sotaretke\u00e4, suhteellisen vaatimaton ns. vanha-Viipuri olisi sijainnut l\u00e4hell\u00e4 Monrepon ikivanhaa l\u00e4hdett\u00e4.\u00a0 Linnan alkuper\u00e4isest\u00e4 rakenteesta on olemassa vain hyvi\u00e4 oletuksia.\u00a0 Linnan ulkoasu on n\u00e4et kokenut aikojen saatossa lukuisia muodonmuutoksia monistakin eri syist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ruotsin n\u00e4k\u00f6kulmasta linna oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sen vaikutusvallan lujittamisen ja alueen turvaamisen vuoksi.\u00a0 Eik\u00e4 pelkk\u00e4 linna riitt\u00e4nyt.\u00a0 Ymp\u00e4rille tarvittiin elinvoimainen kaupunki laajan maaseudun kytkemiseksi Ruotsin kaupallisiin, poliittisiin ja uskonnollisiin intresseihin sek\u00e4 tietysti suuren\u00a0 alueen hallinnoimiseen.\u00a0 Niinp\u00e4 Birger Maununpoika<\/strong><\/em>, Ruotsin kuningas 1290-1318 (is\u00e4 oli kuulu Maunu Ladonlukko<\/strong><\/em>),\u00a0 antoi jo vuonna 1295 lupakirjan Lyypekille\u00a0 ja muille It\u00e4meren kauppaa k\u00e4yville kaupungeille harjoittaa sit\u00e4 my\u00f6s Viipurissa.\u00a0 Maantieteellisesti Viipuri olikin sijainniltaan etenkin Ven\u00e4j\u00e4n markkinoita ajatellen erinomainen kauppakaupunki.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mist\u00e4 nimi Viipuri?<\/h2>\n

Viipurin nimest\u00e4 on monenlaisia n\u00e4kemyksi\u00e4.\u00a0 Suomenkielinen nimi on suora v\u00e4\u00e4nn\u00f6s kaupungin ruotsalaisesta nimest\u00e4\u00a0 Viborg<\/i><\/em>.\u00a0 N\u00e4in on asianlaita my\u00f6s sen ven\u00e4l\u00e4isen nimen Vyborg<\/i><\/em> (\u0412\u044b\u0431\u043e\u0440\u0433) tai saksalaisen Wiborg <\/i><\/em>(my\u00f6s Wiburg<\/i><\/em>) kohdalla.\u00a0 Luonnollisin selitys nimelle l\u00f6ytyy muinais-skandinaviasta.\u00a0 Sana ”Vi” esiintyy usein pohjoismaisten kaupunkien alkuper\u00e4isiss\u00e4 nimiss\u00e4.\u00a0 Viikinki-kulttuurissa Vi-sana tarkoitti pyh\u00e4\u00e4 paikkaa.\u00a0 Yleens\u00e4 se merkitsi jonkun skandinaavisen jumalan palvontapaikkaa tai temppeli\u00e4.\u00a0 Vi-sanaa (lausuttiin vii) k\u00e4ytettiin my\u00f6s pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n temppelin nimen\u00e4.\u00a0 Sana n\u00e4kyy viel\u00e4kin useiden skandinaavisten paikkojen mm. kaupunkien nimiss\u00e4.\u00a0 Tanskassa on Jyllannissa jopa Viipurin ”kaimakaupunki” – Viborg.\u00a0 Vi-sanan sis\u00e4lt\u00e4neit\u00e4 kaupunkeja ovat mm. Visby, jonka alkuper\u00e4inen nimi oli pelkk\u00e4 Vi.\u00a0 Muita ovat olleet mm. Odensvi, Er\u00f6svi, Vifolka.\u00a0 Kerrotaan n\u00e4iden paikkojen pyhyyden ilmenneen siin\u00e4kin, ettei niiss\u00e4 saatu tehd\u00e4 v\u00e4kivallantekoja ja mm. rikoksista syytetyt saivat niiss\u00e4 suojaa.\u00a0 Vi-paikan skandinaavisen vanhan merkityksen ja muinaisen israelilaisen vapaakaupungin v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4in mielenkiintoinen analoginen yht\u00e4l\u00e4isyys.\u00a0 Edelliseen viitaten, on hyv\u00e4 oletus n\u00e4hd\u00e4 Viipurin nimen perustuvan tavalla tai toisella muinaiseen skandinaaviseen kulttuuriin, vaikka emme t\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 voikkaan en\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Linna ja linnanherroja<\/h2>\n

Linnan arvellaan olleen puolustuskelpoisena ensimm\u00e4isess\u00e4 muodossaan jo vuonna 1323 solmittua P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaa ennen.\u00a0 Se \u00a0rakennettiin vallalla olevaan keskiaikaiseen linnojen tapaan eli linnan syd\u00e4mmen\u00e4 toimi mahtava nelikulmainen Pyh\u00e4n Olavin torni<\/strong>.\u00a0 Torni oli linnan ensimm\u00e4inen \u00a0kivest\u00e4 rakennettu osa.\u00a0 Sen neliskulmainen alaosa rakentuu viisi metri\u00e4 paksuista graniittimuureista. Rakennus todenn\u00e4k\u00f6isesti toimi aivan aluksi erillisen\u00e4 tornilinnana, kuten monet tuona aikana perustetut vastaavanlaiset linnat. Ampumak\u00e4yt\u00e4vien korkeat suojamuurit muodostivat sittemmin linnanpihan suojan sek\u00e4 turvan n\u00e4iden v\u00e4liin rakennetuille, puisille asuin- ja varastohuoneille.\u00a0 Samoihin aikoihin oletettavasti rakennettiin ulkoinen suojamuuri, joka sijaitsi nykyisten siipirakennusten kohdalla.\u00a0 N\u00e4in muodostuneeseen suojattuun piiriin syntyi ensimm\u00e4inen kaupungintapainen asutus.\u00a0 Tiett\u00e4v\u00e4sti\u00a0 Monreposin alueella sijainneen ”Vanhan Viipurin” asutus muutti linnan suojiin, kun muurit sinne olivat valmistuneet.\u00a0 Viipurin merkityksen kasvaessa linnan alue k\u00e4vi auttamattomasti liian pieneksi ja \u00a0siviiliv\u00e4est\u00f6 siirtyi salmen yli kallioiselle niemelle. Siten varsinainen Viipurin kaupunki syntyi ja kasvoi salmen it\u00e4rannelle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"Gripin<\/a>

Gripin aatelissuvun sukuvaakuna \u2013 aarnikotka.<\/p><\/div>\n

Viipurin linna sai\u00a0 sen strategisen t\u00e4rkeytens\u00e4 vuoksi merkitt\u00e4vi\u00e4 linnanherroja hallitsemaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n itsevaltiaasti niin kuin sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 aluetta.\u00a0 N\u00e4ist\u00e4 mainittakoon mm.\u00a0 saksalaisuuden vastustajana tunnettu Bo Juhonpoika Grip<\/strong> <\/em>1300-luvun loppupuolelta ja Kristian Niilonpoika<\/strong><\/em> 1418 \u20141442, Kustaa Waasan<\/strong><\/em> isois\u00e4, joka tarmokkaasti puolusti Wiipurin kaupallisia oikeuksia.\u00a0 Bo Joninpoika oli varsinainen aikansa mahtimies.\u00a0 H\u00e4n keskittyi p\u00e4invastoin kuin useimmat s\u00e4\u00e4tyveljet varallisuuden hankkimiseen.\u00a0 H\u00e4n sai l\u00e4\u00e4nityksekseen koko Suomen ja kolmanneksen tuolloisen Ruotsin alueesta.\u00a0 Bo Joninpojalla oli suuri merkitys keskiaikaisten linnojemme historiassa.\u00a0 H\u00e4n asui pitk\u00e4t ajat Turun linnassa, perusti Raaseporin linnan ja my\u00f6s Kastelholman linnaa voidaan perustellusti pit\u00e4\u00e4 Bo Joninpojan alulle panemana. Tosin toisenlaisiakin n\u00e4kemyksi\u00e4 asiasta on.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Karl_Knutsson_Bonde\"<\/a>

Karle Knuutinpoika Bonde<\/p><\/div>\n

Vuosina 1442\u201348 linnaa hallitsi loistonhaluinen linnanp\u00e4\u00e4llik\u00f6n Kaarle Knuutinpojan Bonde<\/strong><\/em>, joka kolmesti valittiinRuotsin kuninkaaksikin.\u00a0 H\u00e4nen aikanaan rakennettiin linnaan lis\u00e4\u00e4 muureja ja torneja,\u00a0 luultavasti useimmat niist\u00e4 korkeista rakennuksista, jotka ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t linnan sis\u00e4pihaa. Viipurin linnaan Kaarle siirtyi Turun linnasta, jonka menetti, kun unionikuningas\u00a0 Kristoferi Baijerilainen<\/strong><\/em> perui sopimuksensa Kaarlen kanssa.\u00a0 Viipurissa Kaalr Knuutinpoika piti itsen\u00e4ist\u00e4, Kristoferista piittaamatonta hovia ja hallitsi suurta osaa Suomesta.\u00a0 H\u00e4n jopa harjoitti\u00a0 omaa ulkopolitiikkaa mm. Novgorodin, Hansaliitton ja Baltiaa hallinneen saksalaisen ritarikunnan kanssa.\u00a0 Viipurista Kaarle l\u00e4hti, kun h\u00e4net valittiin unionikuninkaaksi.<\/p>\n

\"Kaarle_Knuutinpoika_Bonde_l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4_Viipurin_linnasta_Tukholmaan_kuninkaanvaaliin_1448_2\"<\/a>

Kaarle Knuutinpoika Bonde l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin vuonna 1448. Severin Falkmanin maalais vuodelta 1886. – Kansallisgalleria<\/p><\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Kaarle Knuutinpojan seuraaja oli Erik Akselinpoika Tott<\/strong><\/em>, joka asui Viipurin linnassa vuosina 1457\u20131483. \u00a0Erik Akselinpoika oli my\u00f6s voimakastahtoinen ja tarmokas linnanherra.\u00a0 H\u00e4net tunnetaan my\u00f6s Olavinlinnan perustajana, mutta saavutti kyseenalaista kuuluisuutta nousemalla edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 Viipurin linnassa, Kaale Knuutinpoikaa vastaan yhdess\u00e4 arkkipiispa J\u00f6ns Pentinpoika Oxenstierna<\/strong><\/em> kanssa. Kapina oli voittoisa ja Kaarle joutui luopumaan kuninkuudestaan.\u00a0 Tilalle valittiin tanskalainen Kristian<\/strong><\/em>.\u00a0 Erik Akselinpoika Tott linnoitti vahvasti my\u00f6s Viipurin kaupunkia rakennuttamalla \u00a0kaupunkia suojaamaan mahtavan monitornisen keh\u00e4muurin. Viipuri olikin siten suurin keskiajan suomalainen linnoitus. \u00a0Linnan tilit kertovat, miten Tott vahvisti linnan varustuksia rakennuttamalla \u00a0useat sittemmin h\u00e4vinneist\u00e4 p\u00e4\u00e4- ja esilinnan keh\u00e4muurien torneista.\u00a0 Niist\u00e4 on s\u00e4ilynyt vain \u00a0kaakkoiskulman py\u00f6re\u00e4 torni. \u00a0My\u00f6s linnan kappeli kaakkoissiivess\u00e4 on Erik Akselinpoika Tottin \u00a0rakennuttama.<\/p>\n

 <\/p>\n

Viipurin piiritys ja pamaus<\/h2>\n

Viipuri joutui vuonna 1495 tuhoisan piirityksen kohteeksi, mutta sen pelasti valloitukselta Erik Akselinpojan rakennuttama vahva kaupunginmuuri.\u00a0 \u00a0Linnalla ei ollut \u00a0merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa taisteiluissa, koska vihollinen torjuttiin jo kaupuuginmuureilla.\u00a0 Tuohon vuoden 1495 piiritykseen liittyy kuuluisa Viipurin pamauksen<\/strong> -tapaus,\u00a0 josta j\u00e4i kansanperinteeseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia versiota.\u00a0 Historiantutkijatkin ovat tapauksesta erimielisi\u00e4.\u00a0 Ainoat tosiasiat ovat itse piiritys ja se, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset vet\u00e4ytyiv\u00e4t pois, vaikka olivat ja p\u00e4\u00e4sseet pureutumaan muutamassa paikassa rynn\u00e4kk\u00f6tikkaineen kaupungin muurille ja er\u00e4\u00e4n tarinan mukaan vallanneet jopa yhden sen torneista.\u00a0 ”Pamauksen” sankarina esitet\u00e4\u00e4n aina kaupungin puolustusta johtanut Knut Posse<\/strong><\/em>.\u00a0 Pamauksen ajoittaa riimikroniikka marraskuun 30 p\u00e4iv\u00e4ksi, joka on Pyh\u00e4n Andreaksen p\u00e4iv\u00e4<\/strong>.\u00a0 Ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t ratkaisevan rynn\u00e4kk\u00f6n Viipuriin ja nousivat jo muureille, valtasivat yhden torneista ja valmistautuivat rynn\u00e4kk\u00f6tikapuita k\u00e4ytt\u00e4en tunkeutumaan itse kaupunkiin. Mutta silloin, riimikronikan mukaan, kaupungin puolustajat tempaisivat pois tikapuut ja sytyttiv\u00e4t muurin sis\u00e4puolelle asetetut terva- ja pikitynnyrit tuleen. Tynnyreist\u00e4 noussut tuli ja savu saattoivat piiritt\u00e4j\u00e4t h\u00e4mmennykseen ja per\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemmin syntyi tarina Viipurin pamauksesta. Sen mukaan Viipurin linnanp\u00e4\u00e4likk\u00f6 Knut Posse oli keitt\u00e4nyt kattilassa taikaseosta, jossa oli rupikonnia, k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, elohopeata, lipe\u00e4\u00e4 ja kalkkia.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 seos olisi sitten sytytetty tuleen. Seurauksena oli ollut niin kova pamaus, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat huumaantuneet ja menett\u00e4neet tajunsa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Viipurin_pamaus\"<\/a>

Olaus Magnuksen n\u00e4kemys Viipurin pamauksesta on julkaistu Carta marinassa vuodelta 1539.<\/p><\/div>\n

Linnanherrojen vallan loppu<\/h2>\n

Viimeinen keskiaikainen linnanherra Wiipurissa oli vuosina 1525 1534 saksalainen kreivi Juhana von Hoija<\/strong><\/em>.\u00a0 H\u00e4n oli Kustaa Vaasan lanko ja piti my\u00f6s linnassa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hovia.\u00a0 Hoija joutui kuninkaan ep\u00e4suosioon eik\u00e4 h\u00e4n ollut suosittu alamaistensakaan keskuudessa.\u00a0 Mutta hovinpidon sanottiin olleen hienoa h\u00e4nen aikanaan.\u00a0 Niinp\u00e4 on kerrottu, ett\u00e4 sin\u00e4 aikana oli ollut tapana l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aatelisnuorukaisia aina Ruotsista Viipurin hoviin oppimaan s\u00e4\u00e4dyllisi\u00e4 tapoja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muutaman vuosisadan ajan olivat Wiipuria ja sen linnaa hallinneet kunkin aikaukauden Ruotsin vaikutusvaltaisimmatt miehet.\u00a0 He olivat olleet korkeaa aatelia ja kuninkaantekij\u00f6it\u00e4, jopa kuninkaita.\u00a0 Valtaa he olivat k\u00e4ytt\u00e4neet hyvinkin itsen\u00e4isesti, keskiaikaisten feodaaliherrojen tapaan.\u00a0 He olivat ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 linna l\u00e4\u00e4nityksineen oli heid\u00e4n omaisuuttaan, tosin kuninkaan luovuttamaa, mutta silti heid\u00e4n ehdottoman k\u00e4skyvallan alaisuudessa.\u00a0 He olivat, kuten tapana oli sanoaa ”Viipurin mahdin pit\u00e4ji\u00e4<\/strong>”.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mutta aikakausi oli Euroopassa muuttumassa.\u00a0 Oltiin siirtym\u00e4ss\u00e4 feodaaliherrojen ajasta hallitsijoiden valtaan, Ruotista puheen ollen siis kuninkaiden valtaan.\u00a0 Kalmarin unionin hajotessa Ruotsissa valtaan nousi Kustaa Waasa.\u00a0 H\u00e4nen mukanaan koitti uusi aika, jolloin Viipurin linnaa tulivat hallitsemaan kuninkaan k\u00e4skyj\u00e4 noudattavat vallanpit\u00e4j\u00e4t. \u00a01540-luvulla Kustaa Waasa antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 linna oli uusittava tuolloisten uusien linnoitusperiaalteitten mukaan. \u00a0T\u00e4m\u00e4 merkitsi muutosta Viipurin linnan keskiaikaiseen ulkoasuun.\u00a0 Linnanmuurien tornit ja huiput h\u00e4visiv\u00e4t, linnan pihan puiset rakennukset purettiin. Pyh\u00e4n Olavin tornin yl\u00e4osa sai vuosina 1561-64 nykyisen 8-kulmaisen muotonsa, kun siit\u00e4 tehtiin tykkitorni.\u00a0 Se sai lyijyisen peitteen ja huippuun nostettiin valtakunnan tunnus – kolme kruunua. Varsinaisen linnan ulkopuolelle rakennettiin vallituksia ja hirsivarustuksia.\u00a0 Vanhat puu- ja maavarustukset muutettiin 1580-luvulla p\u00e4\u00e4\u00adosiltaan kivirakenteisiksi. Virran alitse rakennettiin tunneli, joka yhdisti linnan ja kaupungin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lippu Pyh\u00e4n Olavin tornissa vaihtuu<\/h2>\n

Linnaan rakennettiin 1600-luvulla italialaisen linnoitustaidon mukaiset vallien linnakkeet ja bastionit, vaikka Viipurin linnan merkitys muuttui 1600-luvulla Ruotsin suurvaltakaudella. T\u00e4h\u00e4n vaikutti se, ett\u00e4 valtakunnan raja\u00a0 siirtyi it\u00e4\u00e4np\u00e4in eik\u00e4 linna en\u00e4\u00e4 ollut valtakunnan puolustuksen etulinjassa. \u00a0Painopisteet olivat aluelaajennusten my\u00f6t\u00e4 siirtyneet muualle.\u00a0 Linnan strategisen merkityksen v\u00e4heneminen vaikutti linnan puolustuslaitteiden tilaan.\u00a0 Niit\u00e4 ei parannettu en\u00e4\u00e4 1600-luvun loppupuolella, vaan korjattiin vanhaa, mik\u00e4li se oli korjaamisen tarpeessa.\u00a0 Sis\u00e4tiloistakin katosi huoneiden loisto.\u00a0 Vain porttirakennukseen kohdistettiin suurempaa huolenpitoa, siit\u00e4 tehtiin linnanp\u00e4\u00e4llik\u00f6n asunto.\u00a0 Linnan johto eli kuninkaan edustajat, eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet asua linnan p\u00e4\u00e4huoneissa, vaan heille rakennettiin oma asuintalot, jotka ulkoisen keh\u00e4muurin varassa reunustavat nykyist\u00e4 ulointa linnan pihaa.<\/p>\n

\"Viipuri<\/a>

Viipuri 1600-luvulla.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Suuri pohjan sota eli Isoviha oli ratkaiseva vaihe niin Viipirin linnan kuin Karjalan historiassa.\u00a0 1700-luvun alussa Suuren Pohjan sodan alkaessa, rakennettiin ulkovallien kulmiin bastionit.\u00a0 Vuonna 1710 linna\u00a0k\u00e4rsi Ven\u00e4l\u00e4isten piiritt\u00e4jien tykkitulessa linna joitakin vaurioita. \u00a0Silloin mm. vahingoittui Pyh\u00e4n Olavin torni.\u00a0 Linnan siirrytty\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten omistukseen vaurioit korjattiin ja tornikin sai takaisin entisen muo\u00adtoonsa. Ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4tkin viel\u00e4 1700-luvulla laajoja uudistust\u00f6it\u00e4 etenkin esilinnassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4linnan pohjoissiivess\u00e4. \u00a0Linnan ulkovarustuksiakin \u00a0uudistettiin vastaamaan paremmin aikakauden linnoitusperiaatteita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin ja sen linnan strateeginen markitys v\u00e4heni entisest\u00e4\u00e4n, kun Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n valtakuntien raja siirtyi Pikkuvihan j\u00e4lkeen Kymijokeen.\u00a0 Linnan suuruudenaika oli muutenkin jo ohi,\u00a0 Viipuri oli Kannaksen lailla suhteellisen syrj\u00e4inen kolkka mahtavan Ven\u00e4j\u00e4n rajamaalla ja tuon ajan n\u00e4k\u00f6kulmasta melko kaukanakin maan p\u00e4\u00e4kaupungista Pietarista.\u00a0 Sotilaallisesti sen arvo ja merkitys v\u00e4heni aseiden ja sotataidon kehittymisen my\u00f6t\u00e4.\u00a0 Kun Ruotsi menetti it\u00e4isen osansa Suomen sodassa 1808-1809 Ven\u00e4j\u00e4lle, oli Viipurin linna en\u00e4\u00e4 historiallinen muistomerkki.\u00a0 Se tosin s\u00e4ilyi viel\u00e4 sotilaallisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 asevarikkona 1800-luvun alkupuolelle asti, kunnes se autioitui.<\/p>\n

 <\/p>\n

Linnan rappeutuu<\/h2>\n

1800-luvun alkuvuosikymmenet olivat Viipurin linnan jatkuvaa rappeutumista.\u00a0 Linna koki my\u00f6s tulipaloja, joista vuoden 1834 ja etenkin 1856 tulipalot olivat olleet sille kohtalokkaita.\u00a0 Vuoden 1834 palo syttyi salaman iskusta, jolloin palossa tuhoutui mm. Pyh\u00e4n Olavin tornin katto.\u00a0 Katto saatiin tsaristisen virkakunnan nopeudella ja k\u00e4yt\u00f6stavoilla viimein korjattua, mutta vuoden 1856 palo vaurioitti linnaa entist\u00e4 pahemmin.\u00a0 Tuolloin syttymisen syyn\u00e4 oli Saimaan kanavan valmistumista juhlistava ilotulitus ja linnaan siit\u00e4 harhautunut ilotulitusraketti.\u00a0 Se sytytti tulipalon, joka levisi nopeasti jo pitk\u00e4lle rapautuneissa rakenteissa.\u00a0 Linnan katot paloivat ja osasta linnaa ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle kuin sortumisuhan alla olevat kivisein\u00e4t.\u00a0 Kun rauniot j\u00e4tettiin hoitamatta liki kolmeksikymmeneksi vuodeksi rappeutuivat rakenteet entisest\u00e4\u00e4n.\u00a0 Vasta 1883 sai Pyh\u00e4n Olavin torni v\u00e4liaikaisen katon.\u00a0 Tuohon aikaan olikin suuri uhka linnan lopullisesta raunioitumisesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Viipurin_Linna_vuonna_1885\"<\/a>

Viipurin linna vuonna 1885, jolloin Pyh\u00e4n Olavin torni oli saanut jo v\u00e4liaikaisen katon ja linna oli pian pelastumassa rappiolta vuosien 1891-1894 korjaust\u00f6iden johdosta.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Viipurin kaupungilla oli halua est\u00e4\u00e4 linnan tuho.\u00a0 Monesti kaupunki yrittikin saada linnan omistukseensa sen t\u00e4ydellisen tuhon est\u00e4miseksi ja rakenteiden korjaamiseksi.\u00a0 Hetken jo n\u00e4yttikin silt\u00e4, ett\u00e4 tuo my\u00f6nteinen ratkaisu olisi mahdollista.\u00a0 It\u00e4maisen sodan j\u00e4lkeen ven\u00e4l\u00e4iset uudistivat koko Viipurin linnoitussuunnitelman.\u00a0 Viipurin kaupungille luovutettiin kaupunkilinnoitus varsinaista linnaa ja Pyh\u00e4n Annan kruunua lukuunottamatta.\u00a0 Valitettavasti tuo luovutus koitui pitk\u00e4lti vanhojen linnoitusrakenteiden tuhoksi.\u00a0 Ilmeisesti sotilashallinto ei kuitenkaan ollut halukas luopumaan itse linnasta ja sen alueesta j\u00e4ljell\u00e4 olevine rakenteineen.\u00a0 N\u00e4in voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen insin\u00f6\u00f6rihallinnon yll\u00e4tt\u00e4en saamasta k\u00e4skyst\u00e4 uudistaa linnan rakennukset tykist\u00f6- ja insin\u00f6\u00f6rihallintojen toimitiloiksi. T\u00e4m\u00e4 uudistusty\u00f6 tapahtui vuosien 1891-1894 v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Linnan uusimiseen k\u00e4ytettiin liki puoli miljoonaa tuolloista markkaa.\u00a0 Linnan sis\u00e4t\u00f6issa ei kovinkaan pitk\u00e4lle otettu huomioon rakennuksen museaalisia arvoja, vaan t\u00e4ht\u00e4imessa oli l\u00e4hinn\u00e4 linnan uusi k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus.\u00a0 Sis\u00e4tiloille se merkitsi l\u00e4hes tuntemattomaksi uudistamista paksuin laastikerroksin.\u00a0 Sen sijaan linnan ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 noudatettiin hyvinkin tarkkaan vanhoja esikuvia.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 voitanee laskea linnan ulkoasuun vaikuttanee suomalainen arkkitehti Johan Jacob (Jac) Ahrenbergin<\/strong><\/em> ansioksi. Muutost\u00f6it\u00e4 kokonaisuudessaan johti insin\u00f6\u00f6rieversti Lesedov<\/strong><\/em>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys suomalaisvaltaa<\/h2>\n
\n

V\u00e4h\u00e4n ennen Viipurin luovutusta. Torkkeli Knuutinpoika katsoo viimeisi\u00e4 hetki\u00e4 Pyh\u00e4n Olavin tornissa liehuvaa Suomen lippua. \u2013 SA-kuva<\/p><\/div>\n<\/figure>\n

Kansalaissodan j\u00e4lkeen aina talvisotaan ja sittemmin jatkosodan p\u00e4\u00e4ttymiseen asti Viipurin linna oli puolustuslaitoksen hallinnassa.\u00a0 Tuona aikana ei linnassa tehty mit\u00e4\u00e4n suurempia restautrointit\u00f6it\u00e4 yleist\u00e4 yll\u00e4pitoa lukuunottamatta.\u00a0 Suunnitelmia ja hyv\u00e4\u00e4 tahtoa siihen oli.\u00a0 Talvisodassa linna vaurioitui ja jouduttiin luovuttamaan Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle.\u00a0 Viipuri vallattiin takaisin jatkosodan alussa 1941, mutta neuvostojoukot valtasivat sen Viipurin kaupungin ohella jo ennen sotatoimien p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Linna nyky\u00e4\u00e4n<\/h2>\n
\"Viipurin_linna_2016_sukuseuran_matka\"<\/a>

Viipurin linna kuvattuna nykyisen sataman suunnasta kes\u00e4ll\u00e4 2016. Kuva on otettu Ven\u00e4j\u00e4n laivaston p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mink\u00e4 vuoksi torniin on nostettu sinivalkoinen lippu – Pyh\u00e4n Andreaksen risti eli Ven\u00e4j\u00e4n laivaston lippu.<\/p><\/div>\n

Neuvostoliiton aikana linnan restautointia tehtiin v\u00e4h\u00e4n kerrallaan ja ty\u00f6t\u00e4 on jatkettu nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n aikana.\u00a0 Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 uudistus oli uuden Viipurin ohitustien valmistuminen.\u00a0 Linnan ohi kulkenut Leningradin \/ Pietarin tie Suomen rajalle aiheutti raskaiden ajoneuvojen liikenteen vuoksi vaurioita linnan rakenteille. Yksi viimeisimpi\u00e4 linnan kunnostust\u00f6it\u00e4 oli Pyh\u00e4n Olavin tornin kunnostaminen vuonna 2017.\u00a0 Niiden vuoksi torni oli suljettu turisteilta liki vuoden. Viipurin linna on nyt historiallinen muistomerkki ja siell\u00e4 sijaitsee my\u00f6s linnan vaiheita esitteleva\u00e4 museo, joka pysyv\u00e4n n\u00e4yttelyns\u00e4 lis\u00e4ksi toteuttaa vaihtuvia n\u00e4yttelyit\u00e4 sek\u00e4 erilaisia tapahtumia. Viipurin linna on p\u00e4ivitt\u00e4in avoinna yleis\u00f6lle.<\/p>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen\u00a0<\/em><\/strong><\/h1>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viipurin linna on yksi vanhimmista keskiaikaisista linnoistamme.\u00a0 Sit\u00e4 alettiin rakentaa 1200-luvun lopulla, kuten Turun ja H\u00e4meen linnojakin.\u00a0 Olavin linna on sit\u00e4 jonkin verran nuorempi.\u00a0 Linna on kokenut niin loiston- kuin rappionp\u00e4ivi\u00e4.\u00a0 Yli nelj\u00e4 sataa vuotta se seisoi valloittamattomana Ruotsin valtakunnan it\u00e4rajan turvana.\u00a0 Yli kaksi sataa vuotta linnaa is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset.\u00a0 Suomalaisten hallussa se on ollut vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1124,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1121","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1121"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1145,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1121\/revisions\/1145"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}