{"id":1149,"date":"2018-03-05T01:04:35","date_gmt":"2018-03-04T23:04:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1149"},"modified":"2018-03-05T01:04:35","modified_gmt":"2018-03-04T23:04:35","slug":"kronstadt-historiallisia-nahtavyyksia-suomenlahden-perukassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1149","title":{"rendered":"Kronstadt &#8211; historiallisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 Suomenlahden perukassa"},"content":{"rendered":"<p><strong><em><i>Suomenlahden perukassa sijaitsevalle Retusaarelle (ven\u00e4j\u00e4ksi Kotlin) perustettiin vuonna 1703 linnoitus suojaamaan Pietarin kaupunkia merelt\u00e4 tulevilta laivastohy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Se sai nimekseen Kronslot (Kruunulinna).\u00a0 Ennen vuonna 1700 alkanutta Suurta Pohjansotaa toimi Retusaari l\u00e4hinn\u00e4 kivennapalaisten laidunalueena. Pietari Suuren vuonna 1723 antamalla k\u00e4skyll\u00e4 linnoituksen yhteyteen perustettiin kaupunki, jonka nimeksi tuli Kronstadt (Kruunukaupunki). Varuskunnan ja sataman lis\u00e4ksi kaupunkiin perustettiin my\u00f6s telakka ja se kasvoi siten, ett\u00e4 1700 ja 1800-lukujen vaihteessa siell\u00e4 oli noin 17\u00a0500 merisotilasta ja 7 000 siviili\u00e4.<\/i><\/em><\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_1152\" style=\"width: 560px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/kronstadt.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1152\" class=\"wp-image-1152\" src=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/kronstadt.jpg\" alt=\"kronstadt\" width=\"550\" height=\"366\" srcset=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/kronstadt.jpg 495w, https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/kronstadt-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/kronstadt-120x80.jpg 120w\" sizes=\"auto, (max-width: 550px) 100vw, 550px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1152\" class=\"wp-caption-text\">Etualalla Pietari Suuren linnake. Taustalla Kronstadtin p\u00e4\u00e4saari.<\/p><\/div>\n<p>Vuonna 1824 Pietaria koettelivat poikkeuksellisen pahat tulvat, jotka nostivat meren pintaa kaupungin rannoilla nelj\u00e4 metri\u00e4. Sen seurauksena alettiin rakentamaan tulvapatoa kaupungin suojaksi ja samalla Kronstadtin linnoitusta laajennettiin rakentamalla keinotekoisia saaria ja sijoittamalla niille uusia linnoituksen osia. Koko yli 300 vuotisen historiansa ajan Kronstadt on s\u00e4ilynyt valloittamattomana ja vahingoittumattomana.<\/p>\n<p>Esimerkiksi muita Suomenlahden merilinnoituksia koetelleet Oolannin sodan (1854 \u2013 1856) taistelut eiv\u00e4t ylettyneet Suomenlahden kaukaisimpaan perukkaan asti. Kronstadtin merisotilaat (matruusit) osallistuivat 1917 aktiivisesti Ven\u00e4j\u00e4n lokakuun vallankumoukseen ja tsaarivallan kaatamiseen. Mutta jo muutamaa vuotta my\u00f6hemmin, 1921, nousivat matruusit siell\u00e4 kapinaan neuvostovaltaa vastaan. He vastustivat bolshevikkien perustamaa yksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja vaativat paluuta vallankumouksen alkuper\u00e4iseen tavoitteeseen vapaasti valittujen neuvostojen vallasta. Bolshevikkihallitus l\u00e4hetti <em><strong>Lev Trotskin<\/strong><\/em> ja <em><strong>Mihail Tuhatsevski<\/strong><\/em>n johdolla yli 100 000 miehen vahvuisen armeijan kukistamaan kapinalliset.<\/p>\n<p>Matruuseja Kronstadtissa oli tuolloin vain noin 27 000, joten tappio oli t\u00e4ydellinen ja nopea. Noin 8 000 kapinallista onnistui pakenemaan j\u00e4\u00e4n yli Terijoelle ja arviolta noin 1 600 heist\u00e4 asettui lopullisesti asumaan Suomeen. (Kaikista edell\u00e4 mainituista henkil\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4 esiintyy paljonkin toisistaan eroavia tietoja, joten lukemat ovat l\u00e4hinn\u00e4 suuntaa-antavia.)<\/p>\n<p>Toisen maailmansodan aikana Kronstadt pysyi koko sodan ajan Neuvostoliiton hallinnassa ja oli siten osaltaan vaikuttamassa siihen, etteiv\u00e4t natsi-Saksan joukot onnistuneet tunkeutumaan Leningradin kaupunkiin.<\/p>\n<p>Nykyisin Kronstadt on 43 000 asukkaan kaupunki, joka kuuluu Pietarin alueeseen. Tulvapadon ja Pietarin kaupungin ymp\u00e4rille rakennetun it\u00e4isen keh\u00e4tien ansiosta saarelle on nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6skin maantieyhteys. Kaupungissa on merkitt\u00e4vi\u00e4\u00a0 historiallisia rakennuksia, joista tunnetuin lienee Laivaston katedraali eli Merikirkko, jonka upeasti koristeltu kupoli kohoaa 70 metrin korkeuteen. Se oli valmistuessaan vuonna 1913 Pietarinkirkon j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n toiseksi suurin kirkko. Hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirkon mahtava siluetti n\u00e4kyy meren yli aina Terijoelle asti.<\/p>\n<p>Osia Kronstadtista on liitetty Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon.<\/p>\n<p><em><strong>Kari Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomenlahden perukassa sijaitsevalle Retusaarelle (ven\u00e4j\u00e4ksi Kotlin) perustettiin vuonna 1703 linnoitus suojaamaan Pietarin kaupunkia merelt\u00e4 tulevilta laivastohy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Se sai nimekseen Kronslot (Kruunulinna).\u00a0 Ennen vuonna 1700 alkanutta Suurta Pohjansotaa toimi Retusaari l\u00e4hinn\u00e4 kivennapalaisten laidunalueena. Pietari Suuren vuonna 1723 antamalla k\u00e4skyll\u00e4 linnoituksen yhteyteen perustettiin kaupunki, jonka nimeksi tuli Kronstadt (Kruunukaupunki). Varuskunnan ja sataman lis\u00e4ksi kaupunkiin perustettiin my\u00f6s telakka [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[47,45,50,48,49,46],"class_list":["post-1149","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-kotlin","tag-kronstadt","tag-laivaston-katedraali","tag-lev-trotsk","tag-mihail-tuhatsevski","tag-retusaari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1149"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1157,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions\/1157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}