{"id":1392,"date":"2021-03-11T00:50:24","date_gmt":"2021-03-10T22:50:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1392"},"modified":"2021-03-11T00:50:24","modified_gmt":"2021-03-10T22:50:24","slug":"suomalainen-viipuri-koulukaupunkina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1392","title":{"rendered":"Suomalainen Viipuri koulukaupunkina"},"content":{"rendered":"
\n
<\/p>\n
\n
\"\"<\/div>\n
\n
\u00a0<\/span><\/div>\n<\/header>\n
\n

Talvisodan syttyess\u00e4 30. marraskuuta 1939 Viipuri oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, elinvoimainen ja kaikin tavoin tulevaisuuteen ja kasvuun suuntautunut.\u00a0 Se oli teollisuuskaupunki ja Uuraan syv\u00e4satamansa ansiosta my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 ulkomaanviennin keskus.\u00a0 Viipurilla oli suuret ja kunniakkaat perinteet my\u00f6s sivistyksen saralla, etenkin koulukaupunkina.\u00a0 Viipuri oli vuosisatojen ajan ollut maamme ehk\u00e4 kansainv\u00e4lisin kaupunki ja kulttuurien risteyspaikka.\u00a0 Moskovan ja Pariisin rauhansopimukset riistiv\u00e4t Suomelta niin Viipurin kuin sen nimiss\u00e4 olevan hallintoalueen, Viipurin l\u00e4\u00e4nin.\u00a0 Mittavien taloudellisten ja alueellisten menetysten lis\u00e4ksi riiston uhreina sortuivat Karjalan alueelliset kulttuurit, kuten kannakselaisuus, jonka syd\u00e4n juuri Viipuri oli.\u00a0\u00a0 <\/strong><\/em><\/p>\n

Viipurin merkitys kaupallisena, hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena tunnetaan hyvin. V\u00e4hemm\u00e4n on korostunut kaupungin merkitys niin Kannaksen kuin Karjalan sivistyksellisen\u00e4 ahjona. Viipuri oli vanha ja merkitt\u00e4v\u00e4 koulukaupunki.\u00a0 Viipurissa mainitaan olleen latinakoulu jo vuonna 1409 ja sen johtajana toimineen Jop Joninpoika<\/em><\/strong>.\u00a0 Tarkempaa selkoa ei ole, oliko koulu porvarien yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 kaupunkikoulu<\/em> vai niin sanottu scola collegiata<\/em>, jota pidettiin yll\u00e4 kirkolle lahjoitettujen maatilojen tuotolla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Noin sata vuotta Jop Joninpoikaa my\u00f6hemmin Viipuriin saapui opiskelemaan nuorukainen Pernajasta.\u00a0 H\u00e4nest\u00e4 tuli my\u00f6hemmin Turun piispa, uskonpuhdistaja ja Suomen kirjakielen is\u00e4.\u00a0 Mikael Agricola<\/em><\/strong> nousi kansan riveist\u00e4 tuolloiseen korkeampaan sivistykseen Pernajan kirkkoherran tarmokkaan toiminnan ansiosta.\u00a0 Viipuriin h\u00e4n tuli 1510-luvun lopulla opiskelemaan ns. latinakouluun.\u00a0 Noissa latinakouluissa opiskeltiin latinan ohella kreikkaa, antiikin kirjallisuutta ja Raamatun tuntemusta.\u00a0 Samaa koulua k\u00e4vi, joskin my\u00f6hemmin Paavali Juusten<\/em><\/strong>, sittemmin Viipurin ja Turun piispa sek\u00e4 Turun katedraalikoulun johtaja.<\/p>\n

Niin Agricola kuin Juusten k\u00e4viv\u00e4t hankkimassa korkeampaa koulutusta Saksanmaalta Wittenbergin yliopistosta, koska Suomesta sellaista ei viel\u00e4 ollut saatavissa.\u00a0 Mutta lajissaan ensimm\u00e4isi\u00e4 he eiv\u00e4t kuitenkaan olleet.\u00a0 Viipurin koulusta Turun katedraalikouluun siirtyi muuan Joan. de Wyborg, joka sittemmin otettiin Pragin yliopistoon vuonna 1394. \u00a0H\u00e4n p\u00e4\u00e4si maisteriksi 1398.\u00a0 My\u00f6hemmin h\u00e4net tavataan jatkamassa opintojaan Leipzigin yliopistossa vuonna 1414.\u00a0 N\u00e4m\u00e4 tarinat kertokoot siit\u00e4, kuinka Suomi ja Viipuri olivat kulttuurillisesti sidoksissa Euroopan tuolloiseen ytimeen.<\/p>\n

\"\"\"\"\"\"<\/p>\n

Latinakoulun ohella kaupungissa oli samaan aikaan kaksi luostarikoulua.\u00a0 Niist\u00e4 toinen oli mustien\u00a0\u00a0\u00a0 veljesten\u00a0 eli dominikaanimunkkien ja toinen harmaitten veljesten, fransiskaanien koulu.\u00a0 Kouluissa opetettiin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 munkeiksi tulevia nuorukaisia. \u00a0Viipurin dominikaanikoulu oli niin sanottu scola canonica, <\/em>johon p\u00e4\u00e4si my\u00f6s maallikoita.\u00a0 <\/em>\u00a0Ruotsin valtakunnassa toteutettu uskonpuhdistus lopetti n\u00e4iden katolisten koulujen toiminnan.\u00a0 Vuonna 1607 latinakoulu muuttui katedraalikouluksi, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli valmistaa pappeja Viipurin uudelle hiippakunnalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kristiina kuningattaren aikana vuonna 1641 perustettiin Viipurin kymnaasi<\/strong><\/em> eli lukio. \u00a0Se oli lajissaan ensimm\u00e4inen Suomessa ja valmisti vuonna 1640 Turun akatemiaan opiskelijoita.\u00a0 Kymnaasi siirrettiin Porvooseen vuonna 1723, koska Uudenkaupungin rauhan Viipuri j\u00e4i alueluovutuksessa Ven\u00e4j\u00e4lle.\u00a0 Samalla lakkasi my\u00f6s katedraalikoulu. Kaupunkiin perustettiin 1690 luvulla yksityinen saksalainen koulu, jossa oli my\u00f6s tytt\u00f6oppilaita ainakin vuoden 1700 tiet\u00e4miss\u00e4.\u00a0 Koulun yll\u00e4pidosta vastasi sittemmin kaupunki vuoteen 1725 asti.\u00a0 Koulu muuttui kaupungin kouluksi ja sen toiminta lakkasi vuonna 1787.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipuriin tuli my\u00f6hemmin ortodoksinen piispanistuin.\u00a0 Ruotsinkielisten oppilaitosten sijaan kaupunkiin perustettiin saksankielisi\u00e4. \u00a0Asia selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 Vanhan Suomen<\/strong><\/em> tultua liitetyksei Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja Pietarin kurvernementtiin, alueen virkakielen\u00e4 oli Baltian tapaan saksa.\u00a0 Vuodesta 1780 alkaen keisarikunnan kaupunkien koulut It\u00e4meren alueella toimivat Pietarin saksalaisen kouluhallinnon alaisuudessa.\u00a0 Sama kielik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 koski my\u00f6s mm. luterilaisia seurakuntia.\u00a0 Samaa\u00a0\u00a0 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 sovellettiin my\u00f6s muiden Vanhan Suomen kaupunkien mm. K\u00e4kisalmen, Haminan ja Savonlinnan kohdalla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin tultua j\u00e4lleen yhdistetty\u00e4 muuhun Suomeen, muutettiin koulut v\u00e4hitellen ruotsinkielisiksi.\u00a0 \u00a0ja my\u00f6hemmin perustettiin joukko suomalaisia oppilaitoksia. \u00a0Itsen\u00e4isyytemme aikana aina sotiin asti Viipurissa oli edelleen vanha ruotsalainen lyseo ja ruotsalainen tytt\u00f6koulu.\u00a0 Maan vanhin tytt\u00f6koulu alkuaan saksankielisen\u00e4 perustettu T\u00f6chterschule zu Wiburg<\/em><\/strong>\u00a0 sittemmin ruotsinkieliseksi muuttunut\u00a0 Fruntimmersskolan i Viborg<\/em><\/strong> toimi kaupungissa vuoteen 1937 asti.\u00a0 Vuonna 1804 Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnassa voimaan tullut uusi kouluj\u00e4rjestys oli mahdollistanut tytt\u00f6koulujen perustamisen.\u00a0 Ensimm\u00e4inen suomenkielinen tytt\u00f6koulu Viipuriin saatiin, kun vuonna 1881 kaupunkiin perustettiin Viipurin suomalainen tytt\u00f6koulu.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yksi sivujuonne Viipurin kouluhistoriassa on Behmin kouluksi<\/strong> (saksaksi Behmschen Privat-Lehranstalt zu Wiborg<\/em>) kutsuttu yksityiskoulu.\u00a0 Koulu oli saksankielinen poikien sis\u00e4oppilaitos ja toimi kaupungissa vuosina 1853\u20131881.\u00a0\u00a0 Sen perusti teologi Karl Gottlieb Behm<\/strong><\/em>.\u00a0 T\u00e4st\u00e4 Papulan kaupunginosassa sijainneesta\u00a0 koulusta tuli aikansai arvostetuin oppilaitos Viipurissa.\u00a0 Sinne saapui opiskelijoita Suomen suuriruhtinaskunnan ohella my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Baltiasta.\u00a0 Carl Gottlieb Behm kuoli kolme vuotta koulun perustamisen j\u00e4lkeen.\u00a0 Koulu jatkoi toimintaansa hyv\u00e4n maineensa varassa vuoteen 1881 asti.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Koulurakennus sijaitsi kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Viipurin keskustasta Papulan kartanon eli Marienhoffin mailla.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

<\/h3>\n

Viipurin oppikoulut<\/strong> <\/em><\/h3>\n

Vuosien 1879\u20131926 v\u00e4lill\u00e4 Viipuriin perustettiin yhteens\u00e4 kahdeksan suomenkielist\u00e4 ja yksi ruotsinkielinen yksityisoppikoulu.\u00a0 N\u00e4ist\u00e4 yksi,\u00a0 Karjalan maanviljelyslyseo 1917\u00a0 liitettiin vuonna 1919\u00a0 Viipurin reaalikouluun.\u00a0 Talvi- ja jatkosodan j\u00e4lkeen osa kouluista siirtyi sis\u00e4-Suomeen ja muutti nimens\u00e4.<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Viipurin yksityinen lyseo<\/strong><\/em> \/ Klassillinen lyseo<\/strong><\/em>,\u00a0 perustettiin 1879. \u00a0 Koulu lakkautettiin 26. hein\u00e4kuuta 1940 annetulla asetuksella.\u00a0 Samalla asetuksella perustettiin Kuopion klassillinen lyseo<\/strong>.\u00a0 Sinne siirtyi my\u00f6s osa Viipurissa toimineesta opettajakunnasta ja lakkautetun koulun omaisuutta. \u00a0 Koulu toimi Agricolankadulla Pantsarlahden kaupunginosassa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/em>\"\"<\/h3>\n
Viipurin suomalainen tytt\u00f6koulu, <\/em><\/strong>perustettu 1881<\/em>. \u00a0 <\/em><\/strong>Nimen\u00e4 on my\u00f6s ollut\u00a0 Viipurin\u00a0 Tytt\u00f6lyseo. Koulu muutti sodan seurauksena Raumalle ja siit\u00e4 tuli Raumanmeren yl\u00e4aste ja lukio. <\/em><\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n

\"\"
Viipurin yhteiskoulu\u00a0 <\/strong>perustettu 1898.\u00a0 Vuonna 1900 koulu muuttui 8-luokkaiseksi. Talvisodan syttyminen keskeytti koulun toiminnan marraskuussa 1939,\u00a0 eik\u00e4 sit\u00e4 jatkettu sen j\u00e4lkeen. Toiminta lopetettiin virallisesti 1940.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Fruntimmersskolan i Viborg.\u00a0<\/strong><\/em> Alkujaan Viipurin saksalainen tytt\u00f6koulu. (T\u00f6chterschule zu Wiburg<\/strong>). \u00a0Viipurissa vuosina 1788\u20131937 toiminut Suomen ensimm\u00e4inen tytt\u00f6koulu. Koulu perustettiin tytt\u00f6luokaksi Viipurin saksalaisen koulun yhteyteen.\u00a0 Vuonna 1805 siit\u00e4 tuli oma tytt\u00f6koulu. Vuonna 1841 T\u00f6chterschule muutettiin keisarillisella asetuksella ruotsinkieliseksi tytt\u00f6kouluksi.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

\"\"
Viipurin Uusi Yhteiskoulu<\/strong>, perustettu 1905. Koulun perusti opettajapariskunta Otto<\/strong> ja Naimi<\/strong> Rosendahl<\/strong>. Sotien j\u00e4lkeen koulu toimi nimell\u00e4 Karjalan yhteiskoulu<\/strong> ja sijoittui Ruskeasuolle Helsinkiin. Sen keskikoulu toimi peruskoulun korvaavana koulna 1981 asti. Lukio jatkoi yksityisen\u00e4 1986 asti., jolloin se liitettiin T\u00f6\u00f6l\u00f6n yhteiskouluun.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Viipurin Realikoulu, Maanviljelys- ja Kauppalyseo<\/strong><\/em>, perustettiin vuonna 1914 Viipurin Realikoulu<\/strong> nimell\u00e4. Koulu toimi vuodesta 1919 l\u00e4htien Hovioikeudenkatu 1:ss\u00e4 entisen ven\u00e4l\u00e4isen kansakoulun tiloissa. Kaksi vuotta aiemmin perustettu Karjalan maanviljelyslyseo<\/strong> yhdistettiin realikouluun vuonna 1919 ja seuraavana vuonna koulun yhteyteen perustettiin my\u00f6s kauppalyseo<\/strong>. Viipurin Realikoulu, Maanviljelys- ja Kauppalyseo -nimell\u00e4 koulu toimi vuosien 1920-1940 v\u00e4lisen ajann. Koulun siirrytty\u00e4 talvisodan vuoksi Helsinkiin, sen perinnett\u00e4 kolmen uuden nimen merkeiss\u00e4; Vaasanrinteen yksityislyseo<\/strong> (Helsinki) 1940-1958,\u00a0 Maunulan yhteiskoulu<\/strong> (Helsinki) 1959-1999 ja Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio<\/strong> 1999- <\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Talikkalan yhteiskoulu<\/strong>, perustettu vuonna 1926. Koulu oli Viipurin uusia oppilaitoksia. Sen perustivat J. P\u00e4rssinen <\/strong>ja H. P\u00e4rssinen<\/strong>. Koulu oli keskikoulu. Se toimi vuosina 1926-1929 Tiiliruukilla Uusikatu 1:ss\u00e4. Syksyll\u00e4 1929 koulu sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uuden koulutalon Patterinm\u00e4en rinteelt\u00e4. Talo vaurioitui talvisodassa. Koulun anomus siirt\u00e4\u00e4 toiminta Helsinkiin hyl\u00e4ttiin vuonna 1944. Siten koulun toiminta j\u00e4i hyvin lyhyeksi.\u00a0<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\n

\"\"

Uuraan yhteiskoulu, perustettiin vuonna 1924. Luvan todistuksen antoon koulu sai vuonna 1927. Uuraassa oli syv\u00e4satama, joka oli Euroopan suurin puutavaraa toimittava satama. Alue kuului aikanaan Johanneksen kuntaan, mutta se liitettiin Viipuriin vuonna 1932. Uuraan yhteiskoulu siirtyi talvisodan j\u00e4lkeen Kotkaan. Lyhyen aikaa se toimi taas Uuraassa. Vuoden 1944 syksyst\u00e4 koulu palasi Kotkaan ja koulun nimi muuttui Kotkan yhteiskouluksi.<\/p><\/div>

<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/em>\"\"<\/p>\n

Koulujen perustamisiin vaikuttivat ajan erilaiset virtaukset, erityisesti kielipolitiikka, naisasia ja tytt\u00f6jen oikeus koulutukseen sek\u00e4 oppikoulun kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.\u00a0 Lyseot keskittyiv\u00e4t paljolti klassisten kielten (latina, kreikka) opetukseen, kun taas uudet koulut, mm. reaalikoulut suosivat uusien kielten (saksa, ranska, ven\u00e4j\u00e4 ja englanti) opetusta sek\u00e4 luonnontieteit\u00e4.<\/p>\n

<\/h3>\n

Kansanopetus Viipurissa<\/strong><\/em><\/h3>\n

Vaikka luostarikoulut jo mahdollistivat er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa rahvaan lasten ja nuorten opiskelun, ei varsinaista laajempaa kansanopetusta ollut olemassa.\u00a0 Koulutus olikin vuosisatoja ylempien luokkien, aateliston, papiston ja sittemmin my\u00f6s porvariston etuoikeus.\u00a0 Tosin Neitsytniemelle perustettiin niin sanottu \u201drahvaankoulu\u201d jo vuonna 1758 er\u00e4\u00e4n kauppiaan toimesta.\u00a0 Se j\u00e4i kuitenkin historian alaviitteeksi, mutta ehk\u00e4 ajatuksena j\u00e4i it\u00e4m\u00e4\u00e4n kyseisen opetuksen tarpeesta.<\/strong><\/em><\/p>\n

\"\"<\/strong><\/em><\/p>\n

Erikoinen kehitysvaihe Vanhassa Suomessa oli niin sanotun \u201dk\u00e4skynhaltijahallinnon<\/em>\u201d kausi, jolloin Viipurin koulut haluttiin kokonaan tehd\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielisiksi.\u00a0 Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 tehtiin t\u00e4rke\u00e4 oppiaine kouluihin.\u00a0 Tuossa vaiheessa perustetut ylempi ja alempi normaalikoulu vastasivat l\u00e4himain kansakoulua.\u00a0 Viipurin kouluolot yleens\u00e4 olivat kyseisen ajanjakson lopussa kuitenkin surkeat.\u00a0 Muutos tapahtui tsaari Aleksanteri I:n<\/strong><\/em> aikana.\u00a0 Viipuriin perustettiin taas lukio, joka kaupungista oli puuttunut jo 100 vuoden aikana.\u00a0 Lukioon valmistavaksi kouluksi tuli piirikoulu.\u00a0 Se vastasi vanhaa katedraalikoulua.\u00a0 Merkitt\u00e4v\u00e4 kehitysaskel tapahtui vuonna 1805, kun kaupunkiin perustettiin ensimm\u00e4inen alkeiskoulu ja nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin my\u00f6s toinen.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Viipurin kouluolot olivat edell\u00e4 Ruotsinpuoleisen Suomen kouluja. \u00a0Muun Suomen tultua liitetyksi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan suuriruhtinaskuntana vuonna 1809 Viipuri nousi Suomen koulujen esikuviksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kansanopetuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen valtiollisen aseman muuttuminen autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Haminan rauhan j\u00e4lkeen vuonna 1809, oli ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4.\u00a0 Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s Vanhan Suomen eli niin sanotun Suomen kuvernementin<\/em><\/strong> liitt\u00e4minen muun Suomen yhteyteen 23.12.1811 annetulla keisarisella julistuksella.\u00a0 Koko Vanhan Suomen alue Kymijoesta it\u00e4\u00e4n muodosti vastaisuudessa Viipurin kuvernementin.\u00a0 My\u00f6hemmin siit\u00e4 erotettiin Siestarjoen asetehtaan alue vuonna 1842 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin. \u00a0T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Viipurikin oli suomalaisten oman hallinnon alaisuudessa my\u00f6s koulutusasioissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kansan sivistystason nostamisesta kannettiin huolta monella taholla.\u00a0 Ajatuksen juurtumista edistiv\u00e4t monet yksityiset toimijat ja yhteis\u00f6t.\u00a0 Yksi mielenkiintoisista aloitteista oli Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran hanke.\u00a0 Perustamisvuonnaan 1846 seura kustantaa ja julkaista sek\u00e4 suomenkielisen aapisen ett\u00e4 ruotsinkielisen suomen kielen kieliopin.\u00a0 Uusi Aapinen<\/strong> \u2013 <\/em>kirjan <\/em>ensimm\u00e4inen painos julkaistiin vuonna 1847 ja siit\u00e4 tuli tavallaan menestysteos sill\u00e4 kirjasta otettiin per\u00e4ti 16 painosta, viimeinen vuonna 1903. \u00a0Suomen kielen kielioppi sen sijaan \u00a0viiv\u00e4styi tekij\u00e4n puutteen vuoksi.\u00a0 Kirjoittajan, Axel Gabriel Coranderin<\/strong><\/em>, vihdoin l\u00f6ydytty\u00e4, kielioppi julkaistiin nimell\u00e4 \u201dUtkast till Finsk satsl\u00e4ra<\/strong><\/em>\u201d ja julkaistiin vasta vuonna <\/em>1861.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin ensimm\u00e4isen suomenkielisen koulun perusti Juho Pynninen<\/em><\/strong> vuonna 1849.\u00a0 Sanansaattaja<\/em><\/strong>-lehden aloitteesta oli toimeenpantu rahanker\u00e4ys suomenkielisen kansakoulun perustamiseksi. \u00a0Pynnisen aloitteesta Viipurin kaupunki my\u00f6nsi 100 ruplan \u00a0vuosittaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4raha t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen.\u00a0 Seuraavana vuonna summaa nostettiin 200 ruplaksi. \u00a0Koulu perustettiin Pynnisen taloon. T\u00e4m\u00e4 koulu toimi vuosien 1849-1872 v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin toinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1851.\u00a0 Kyseess\u00e4 oli Julia Krohn <\/em><\/strong>k\u00f6yhi\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4 varten perustama koulu, joka oli aloittanut toimintansa Kiiskil\u00e4ss\u00e4 vuonna 1844. Krohnin perheen muutettua Viipuriin vuonna 1851 koulu siirtyi mukana. \u00a0T\u00e4m\u00e4 koulu toimi perustajansa vuonna 1890 tapahtuneeseen kuolemaan asti.\u00a0 My\u00f6s monet s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaiset antoivat satunnaista opetusta tyt\u00f6ille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hieman omalaatuinen tapaus oli Viipurissa vuosina 1860-1893 toiminut alkeiskoulu, joka perustettiin liikealalla toimineen Adam Wilken<\/em><\/strong> lahjoitusvaroilla. \u00a0Koulu tunnettiin mesenaattinsa mukaan Wilken kouluna.\u00a0 Koulu oli l\u00e4hinn\u00e4 yleissivist\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 johtanut mihink\u00e4\u00e4n oppilaitokseen.\u00a0 Koulun perusp\u00e4\u00e4omana oli Adam Wilken korvamerkitty testamenttilahjoitus 11 000 hopearuplaa. Wilke oli juuriltaan talonpoikainen, jonka koulunk\u00e4ynti oli keskeytynyt vanhempien varattomuuden vuoksi.\u00a0 H\u00e4n menestyi sittemmin hyvin liiketoimissa, p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n nuorena miehen\u00e4 t\u00f6ihin Hackman<\/em><\/strong>-suvun perheyhti\u00f6\u00f6n.\u00a0 Sairaalloinen Wilke, alkuper\u00e4iselt\u00e4 sukunimelt\u00e4\u00e4n Kiiski, kuoli nuorena, vain 48 vuoden ik\u00e4isen\u00e4.\u00a0 Wilken koulu tavallaan jatkui Viipurin kansakoululaitoksen tultua perustettuksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Varsinaisen kansanopetuksen k\u00e4ynnistyminen tapahtui Suomen suuriruhtinaskunnassa kuitenkin hitaasti. \u00a0Aluksi se oli yksityisten ihmisten aktiivisuuden varassa.\u00a0 Kun yleiseurooppalainen kansallisuusaate alkoi meill\u00e4kin saada tuulta siipiens\u00e4 alle, vauhdittui my\u00f6s ajatus kansanopetuksen t\u00e4rkeydest\u00e4. Kansallisuusaatteen idean mukaisesti my\u00f6s kaikille \u201drahvaan\u201d lapsille haluttiin mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 hankkimaan luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mutta my\u00f6s muuten laajentaa sivistystasoaan.\u00a0 Kansanopetus oli aluksi varsin suunnittelematonta ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4kin eik\u00e4 se ollut edes kaikille lapsille mahdollista. \u00a0Ajatuksen kaikille lapsille annettavasta opetuksesta mahdollisti vasta vuonna 1866 annettu kansakouluasetus. \u00a0Se m\u00e4\u00e4ritteli kansakoulun nelivuotiseksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kansakouluasetus velvoitti kaupunkeja perustamaan kouluja, kun taas maaseudulla kunta sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 perustetaanko niit\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 valinnanvapaus johti usein siihen, ettei perustettu.\u00a0 Niinp\u00e4 niin sanotut kiertokoulut olivat yleisi\u00e4 maaseudulla.\u00a0 Vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki toi tilanteeseen parannuksen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Syksyll\u00e4 1939 sodan puhjetessa oli Viipurissa toiminnassa 24 kansakoulua.\u00a0 Kaikki koulut olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja valmistumassa oli yksi uusi 27 luokkahuonetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 koulurakennus Patterinm\u00e4elle. \u00a0 Kouluissa oli opettajia 215 ja oppilaita 6096.\u00a0 Kouluty\u00f6 p\u00e4\u00e4tettiin lopettaa 30.11.1939.\u00a0 Vaara oli suuri pommitusten vuoksi.\u00a0 Talvisodan aikana tuhoutuivat Kangasrannan<\/strong>, Kolikkoinm\u00e4en<\/strong>, Tiiliruukin<\/strong>, Kelkkalan<\/strong>, Loikkasen<\/strong>, Tammisuon<\/strong> ja Ravansaaren<\/strong> koulurakennukset.\u00a0 Manalan koulu<\/strong>n p\u00e4\u00e4rakennus ja Juteinin koulu<\/strong> vaurioituvat pahoin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Repolan kansakoulu<\/strong> sijaitsi Myllym\u00e4en aukiolla. Toriareunustivat useat yleiset rakennukse; tytt\u00f6koulu, suomalainen yhteiskoulu sek\u00e4 p\u00e4\u00e4paloasema.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Tienhaaran kansakoulu<\/strong><\/em> perustettiin vuonna 1898. Koulu siirtyi historiaan vuonna 1944. Kuvassa koulun uusi rakennus.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Jaakko Juteinin koulu<\/strong> Patterinm\u00e4en tuntumassa. Koulussa sijaitsi kes\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e41944 Majuri Kirman IV Patalioonan komentopaikka. Sodan j\u00e4lkeen rakennukseen on lis\u00e4tty yksi kerros lis\u00e4\u00e4<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Koulukaupunkina Viipuri oli vuosisatojen ajan maamme keskeisimpi\u00e4.\u00a0 Se toimi usein ja pitki\u00e4 aikoja tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 muille.\u00a0 Korkeakoulua tai yliopistoa Viipuri ei koskaan saanut, vaikka sit\u00e4 kyll\u00e4 kaupunkiin tarmokkaasti puuhattiinkin ja my\u00f6s luvattiin.\u00a0 Sodan uhka ep\u00e4si hankkeen ja sotavuodet tyrm\u00e4si sen lopullisesti.\u00a0 Viipurissa oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ammatillista koulutusta.\u00a0 Siihen on syyt\u00e4 palata tuonnempana, kuten my\u00f6s viipurilaisten koulujen haipumiseen historianlehdille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sivut noissa historiankirjoissa kellastuvat samalla kuin Viipurin ja Kannaksen kokeneet ja el\u00e4neet polvet vaipuvat hautaan.\u00a0 Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 heit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole.\u00a0 Menneen ja menetetyn muistoa on syyt\u00e4 vaalia.\u00a0 Siten meille j\u00e4lkipolvelle s\u00e4ilyy ehk\u00e4 ymm\u00e4rrys siit\u00e4 tuskan ja kaipuun m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 he ovat kokeneet menetyksist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/h2>\n

 <\/p>\n<\/div>\n<\/article>\n

<\/main><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 Talvisodan syttyess\u00e4 30. marraskuuta 1939 Viipuri oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, elinvoimainen ja kaikin tavoin tulevaisuuteen ja kasvuun suuntautunut.\u00a0 Se oli teollisuuskaupunki ja Uuraan syv\u00e4satamansa ansiosta my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 ulkomaanviennin keskus.\u00a0 Viipurilla oli suuret ja kunniakkaat perinteet my\u00f6s sivistyksen saralla, etenkin koulukaupunkina.\u00a0 Viipuri oli vuosisatojen ajan ollut maamme ehk\u00e4 kansainv\u00e4lisin kaupunki ja kulttuurien risteyspaikka.\u00a0 Moskovan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1392","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1392","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1392"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1392\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1395,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1392\/revisions\/1395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1392"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1392"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1392"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}