{"id":1496,"date":"2023-10-29T14:47:53","date_gmt":"2023-10-29T12:47:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1496"},"modified":"2023-10-29T23:02:31","modified_gmt":"2023-10-29T21:02:31","slug":"1496","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=1496","title":{"rendered":""},"content":{"rendered":"
\n

Sukuseuran vanhin nukkui pois<\/a><\/strong><\/h1>\n

\"\"<\/a><\/strong><\/h1>\n

\u00a0<\/span> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dMie saatoin l\u00e4htee Karjalast, mutt Karjala ei l\u00e4he miust\u201d<\/em><\/h2>\n<\/header>\n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n

Sukuseura Antti Sepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4iset ry:n kunniaj\u00e4sen Aino Piepponen<\/em> nukkui pois 13. lokakuuta 2023 Valkeakoskella.\u00a0 Aino oli syntynyt Terijoen kunnan Kuokkalan\u00a0 kyl\u00e4ss\u00e4 Laurenzin talossa 30. tammikuuta 1922.\u00a0 H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Valkj\u00e4rven Tarpilassa syntynyt lampuotinpoika Mikko Sepp\u00e4nen<\/em> ja \u00e4iti Siestarjoen asetehtaalla ty\u00f6skennelleen asesepp\u00e4n tyt\u00e4r Fredrika Mathilda Vikstr\u00f6m<\/em>.\u00a0<\/strong><\/p>\n

<\/div>\n

Aino syntyi perheeseen sen viidenten\u00e4 lapsena \u201dKallen<\/strong><\/em>\u201d (Karl Adolf), Idan<\/em><\/strong>, Elsan<\/em> <\/strong>ja Pekan<\/em><\/strong> j\u00e4lkeen.\u00a0 Ainon j\u00e4lkeen syntyi viel\u00e4 kuudes lapsi, Viljam<\/em><\/strong>.\u00a0 Ainoa ja Viljamia lukuun ottamatta perheen muut lapset syntyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan puolella Siestarjoella.\u00a0 Suomeen perhe palasi vuonna 1921.<\/p>\n

Aino kasvoi varhaislapsuutensa Terijoella, jossa k\u00e4vi my\u00f6s kansakoulunsa 12-vuotiaaksi asti.\u00a0 Ainolla oli omien sanojensa mukaan halu jatkaa oppikouluun, mutta tuohon aikaan ja perheen tilanteen huomioiden, se oli mahdoton toive.\u00a0 H\u00e4nen varhaisiin muistoihin kuuluu my\u00f6s vierailu koululaisena Kuokkalassa asuneen maailmankuulun ven\u00e4l\u00e4isen taidemaalarin Ilja Repinin<\/em><\/strong> ateljeekodissa Penatyss\u00e4<\/strong>.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 taiteilija asusti noin nelj\u00e4n kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sepp\u00e4sten tuolloisesta kodista. Aino kertoo sukuseuran sivuilla julkaistussa haastattelussaan osallistuneensa pikkutytt\u00f6n\u00e4 my\u00f6s Ilja Repinin hautajaisiin.<\/p>\n

<\/div>\n

Ainon is\u00e4 Mikko kuoli hoitovirheeseen Viipurin l\u00e4\u00e4ninsairaalassa 56 vuotiaana vuonna 1931.\u00a0 Tuolloin elettiin viel\u00e4 pulakautta ja sosiaaliturvaa sen paremmin kuin kunnollista sosiaalihuoltoakaan ei ollut.\u00a0 Fredrika-\u00e4itin ja pienimpien lasten elatus j\u00e4i paljolti vanhemman veljen ja sisarien varaan.\u00a0 Aino oli is\u00e4ns\u00e4 kuollessa yhdeks\u00e4nvuotias ja veljens\u00e4 Viljami viiden vanha.\u00a0 Yhten\u00e4 ratkaisuna tilanteeseen oli Ainon l\u00e4hett\u00e4minen my\u00f6hemmin Kalle ja Taimi Sepp\u00e4sen perheeseen.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 tilanne jatkui Ainon mukaan erilaisina jaksoina aina h\u00e4nen tultua rippikouluik\u00e4\u00e4n. Sen h\u00e4n k\u00e4vi Terijoella 14-vuotiaana ja p\u00e4\u00e4si ripille t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 15.\u00a0 Niinp\u00e4 Aino kierteli ratat\u00f6iss\u00e4 olleen Kallen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 kanssa paikkakunnalta toiselle mm. Varkaudessa ja Hein\u00e4vedell\u00e4.<\/p>\n

Aino aloitti olosuhteiden pakosta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jo rippikoulun j\u00e4lkeen apulaisena er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kuokkalan t\u00e4ysihoitolassa.\u00a0 Sielt\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hti Helsinkiin kotiapulaiseksi vasta 16-vuotiaana er\u00e4\u00e4n hoitolassa tapaamansa perheeseen.\u00a0 T\u00e4t\u00e4 ei \u00e4iti-Fredrika hyv\u00e4ksynyt, vaan vaati tytt\u00f6\u00e4 palaamaan luokseen Valkeakoskelle, jonne h\u00e4n ja Viljami olivat muuttaneet Kallen ratat\u00f6iden per\u00e4ss\u00e4.\u00a0 Tuolloista Valkeakoskea Aino piti m\u00f6kkikyl\u00e4n\u00e4, mit\u00e4 se eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varmaan olikin.\u00a0 Kalle perheineen ja sukulaisineen asui ensi alkuun tuolloisessa Sointulassa olleessa puutalossa.<\/p>\n

<\/div>\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n


\nAinolle my\u00f6nnettiin sukuseuran kunniaj\u00e4senyys vuonna 2017. Kunniakirjan toimitti perille Ainon sisarentyt\u00e4r Marja M\u00e4kinen.<\/em><\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n

 <\/p>\n

Aino, Viljami ja Fredrika-\u00e4iti j\u00e4iv\u00e4t Valkeakoskelle, Kallen perheen muutettua Viipuriin.\u00a0 Muuton syyn\u00e4 oli Kallen l\u00e4ht\u00f6 rakentamaan Kivisalmeen uutta rautatiesiltaa vuonna 1938.\u00a0 Muutto osoittautui perheen kannalta katastrofiksi, kun Talvisota alkoi seuraavan vuoden marraskuun 30. p\u00e4iv\u00e4.\u00a0 Is\u00e4-Kalle l\u00e4hti sotaan ja perhe muutti Valkeakoskelle ja P\u00e4ssinm\u00e4keen, miss\u00e4 Fredrika-\u00e4iti asui lastensa kanssa.\u00a0 Perheen omaisuus osaa pito- ja liinavaatteita lukuun ottamatta j\u00e4i Viipuriin.\u00a0 Sota iski my\u00f6s toisella tavoin Sepp\u00e4sen sukuun.\u00a0 Perheen pojista keskimm\u00e4inen, Pekka, kaatui Viipurin Markovillassa 18. helmikuuta 1940.\u00a0 Isku oli kova paitsi \u00e4idille niin my\u00f6s nuorelle Ainolle, jolla oli l\u00e4heinen suhde veljeens\u00e4.\u00a0 Pekka-veli oli tunnollisena miehen\u00e4 ottanut vastuuta is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen \u00e4idin ja nuorempien sisarustensa toimeentulosta.<\/p>\n

Valkeakoskella Aino meni t\u00f6ihin, sill\u00e4 ty\u00f6paikkoja oli nyt tarjolla monenlaisia, koska miehet olivat armeijassa.\u00a0 H\u00e4nen ty\u00f6paikkansa oli Paperituotteen kirjapainossa, jossa Aino ty\u00f6skenteli viel\u00e4 sodan j\u00e4lkeenkin.\u00a0 Tulevan puolisonsa Sulo Piepposen<\/em><\/strong> Aino tapasi t\u00e4m\u00e4n kotiuduttua armeijasta sotilaspuvussaan.\u00a0 J\u00e4\u00e4skest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevana karjalaispoikana Sulo oli ilmoittautunut 17-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan, v\u00e4\u00e4rennetty\u00e4\u00e4n lupalappuun silloisen huoltajansa allekirjoituksen.\u00a0 Vapaaehtoisuuden ik\u00e4raja n\u00e4et oli 18 vuotta.<\/p>\n

<\/div>\n

Pariskunnan eteneminen avioliittoon tapahtui nopeasti.\u00a0 He tapasivat vuoden 1946 helmikuussa, meniv\u00e4t kihloihin kes\u00e4kuussa ja vihittiin marraskuussa. Pariskunnan ensimm\u00e4inen lapsikin syntyi pian ja maailaan tullut poika kastettiin Ainon kaatuneen veljen mukaan Pekaksi.<\/em><\/strong>\u00a0 Seuraava lapsi, Hannuksi<\/em><\/strong> kastettu, kuuluikin jo Suomen kautta aikojen suurimpaan ik\u00e4luokkaan eli vuonna 1947 syntyneisiin.<\/p>\n

Pariskunnan ensimm\u00e4inen asunto oli tuona kovan asuntopulan aikana Fredrika \u00e4idin luona. Oma asunto l\u00f6ytyi pian Antinniemest\u00e4 Rengastielt\u00e4.\u00a0 Asuntoja oli sittemmin my\u00f6s Ulvajanniemess\u00e4 ja Yrj\u00f6l\u00e4ss\u00e4, kunnes palattiin uudelleen Ulvajanniemen Aurinkotaloon.\u00a0 Siit\u00e4 tulikin Piepposille pitempiaikainen koti, jossa pojat varttuivat aikuisiksi. Sitten tulikin aika muuttaa omaan osakkeeseen Sointulaan.\u00a0 Piepposen nuoriparin yhtesel\u00e4m\u00e4n alkuun liittyi my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu, jossa otettiin vastuun my\u00f6s Fredrika-\u00e4idin sisaren Edlan<\/em><\/strong> huoltajuudesta.\u00a0 T\u00e4t\u00e4 vastuuta kesti noin nelj\u00e4 vuotta, kunnes Edla-t\u00e4ti menetyi kurkkusy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ainon viimeiset ty\u00f6vuodet sijoittuvat talvisodan j\u00e4lkeen Ensosta Valkeakoskelle siirtyneen Kuitu Oyn tehtaalle, jonka nimi siirtymisen tapahduttua muuttui S\u00e4teriksi.\u00a0 S\u00e4terilt\u00e4 oli my\u00f6s aviomies Sulo l\u00e4yt\u00e4nyt itselleen ty\u00f6paikan. Ainolla oli vastuullinen ty\u00f6 tehtaan langanvalmistuksen alku- ja j\u00e4lkilajittelussa. Ty\u00f6 vaati tarkkaa silm\u00e4\u00e4 ja kyky\u00e4 erottaa v\u00e4rien pienetkin vaihtelut lankaeriss\u00e4.<\/p>\n

<\/div>\n
\n
\"\"<\/figure>\n

Sukulaiset pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 toisiinsa sodan j\u00e4lkeen aivan toisella tavalla mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Kuvassa Aino ja Sulo yhdess\u00e4 Kalle-veljen vanhimman pojan Erkin ja t\u00e4m\u00e4n pojan Karin kanssa retkell\u00e4<\/em>.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n

Ainon el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyiv\u00e4t paljolti my\u00f6s sairastelut, joiden yhten\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 lienee ollut S\u00e4terin tuotannossa k\u00e4ytetyn rikkihiili.\u00a0 Vuonna 1950 h\u00e4nelle tehtiin suuri p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistunut leikkaus, joka pelasti, Ainon kertoman mukaan, h\u00e4nen henkens\u00e4.\u00a0 Ainon el\u00e4m\u00e4 asettui kuitenkin hyviin uomiin maamme vaurastuessa.\u00a0 Piepposen pojat Pekka ja Hannu p\u00e4\u00e4siv\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin ansiosta toteuttamaan Ainon unelmat ja toiveet omien lapsien mahdollisuudesta opiskella.<\/p>\n

<\/div>\n
\n
\"\"<\/figure>\n

Viimeinen valokuva Fredrika-\u00e4idist\u00e4 lastensa kanssa. Tuoleilla istumassa Fredrika ja vanhin poika Kalle. Seisomassa tytt\u00e4ret Ida ja Elsa, nuorin poika Viljam ja kolmas tyt\u00e4r Aino.<\/em> Kuva on otettu \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/em><\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n

Avioliito Sulon, jota perheen ja suvun piiriss\u00e4 kutsuttiin tuttavallisesti Suliksi<\/em><\/strong>, oli onnellinen ja kesti 55 vuotta.\u00a0 Se p\u00e4\u00e4ttyi yll\u00e4tyksellisesti kotona tilanteessa, jossa Suli halasi puolisoaan ja tunnusti t\u00e4lle rakkautensa.\u00a0 Voisiko kukaan kauniimpaa l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kuvitella!<\/p>\n

<\/div>\n
\n
\"\"
Aino Piepponen t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 100 vuotta<\/em> vuonna 2022.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n
<\/div>\n

Aino joutui el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 iltapuolella kokemaan kauheimman asian, mit\u00e4 \u00e4idille voi tapahtua.\u00a0 H\u00e4nen nuorin poikansa Hannu kuoli niin ik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en aivoverenvuotoon.\u00a0 Lohdutuksena h\u00e4nelle j\u00e4iv\u00e4t lastenlapset, Hannun lapsi Heli<\/em><\/strong> ja Pekan lapset Matti<\/em><\/strong> ja Anu<\/strong><\/em>.\u00a0 Aino asetti aikoinaan tavoitteekseen el\u00e4\u00e4 satavuotiaaksi ja tahtonaisena h\u00e4n tuon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttikin.\u00a0 Niinp\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ki viel\u00e4 uudenkin sukupolven nousun.<\/p>\n

Aino-t\u00e4timme l\u00e4hd\u00f6n my\u00f6t\u00e4 katkeaa taas uusi s\u00e4ie menetettyyn Karjalaan ja nimenomaa Kannakselle.\u00a0 Sukuseuramme kunnioittaa vanhimman j\u00e4senemme el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 ja h\u00e4nen suurta rakkauttaan juuriinsa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/h1>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sukuseuran vanhin nukkui pois \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dMie saatoin l\u00e4htee Karjalast, mutt Karjala ei l\u00e4he miust\u201d Sukuseura Antti Sepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4iset ry:n kunniaj\u00e4sen Aino Piepponen nukkui pois 13. lokakuuta 2023 Valkeakoskella.\u00a0 Aino oli syntynyt Terijoen kunnan Kuokkalan\u00a0 kyl\u00e4ss\u00e4 Laurenzin talossa 30. tammikuuta 1922.\u00a0 H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Valkj\u00e4rven Tarpilassa syntynyt lampuotinpoika Mikko Sepp\u00e4nen ja \u00e4iti Siestarjoen asetehtaalla ty\u00f6skennelleen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1505,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,1],"tags":[],"class_list":["post-1496","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1496","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1496"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1496\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1510,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1496\/revisions\/1510"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1496"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1496"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1496"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}