{"id":809,"date":"2016-02-10T23:02:57","date_gmt":"2016-02-10T21:02:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=809"},"modified":"2016-09-03T14:12:08","modified_gmt":"2016-09-03T12:12:08","slug":"lahdenkylan-suomalainen-alkeiskoulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=809","title":{"rendered":"Lahdenkyl\u00e4n suomalainen alkeiskoulu"},"content":{"rendered":"

Is\u00e4ni Karl Adolf Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em> syntyi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan puolella sijaitsevalla Siestarjoella, tai niin kuin is\u00e4 ja h\u00e4nen sisarensa kaupunkia kutsuivat, Systerb\u00e4ckiss\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Mikko<\/strong><\/em> oli muuttanut sinne Valkj\u00e4rven Tarpilasta. Mikon veli Tuomas<\/strong><\/em> viel\u00e4 pitemm\u00e4lle, Pietariin, jossa h\u00e4n toimi nuohoojana. Yksi Mikon siskoista, Helena<\/strong><\/em>, p\u00e4\u00e4tyi avioliiton kautta Kronstadiin.\u00a0 Mikko meni avioliittoon Siestarjoen kiv\u00e4\u00e4ritehtaan ruotsalaisper\u00e4isen ty\u00f6njohtajan tytt\u00e4ren Fredrika Matilda Wikstr\u00f6min<\/strong> <\/em>kanssa. Pariskunnalle syntyi Siestajoella kolme lasta Karl (Kalle)<\/strong><\/em> vuonna 1904, Ida<\/strong><\/em> vuonna 1909 ja Elsa<\/strong><\/em> 1916.<\/p>\n

Vanhimpana lapsena Kalle l\u00e4hti koulutielle jo ennen perheen Suomeen siirtymist\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi ensimm\u00e4iset kolme vuotta suomalaista alkeiskoulua Siestarjoki-Pietarin radan varrella sijaitsevassa Lahdenkyl\u00e4ss\u00e4. Paikalla on pitk\u00e4t perinteet yhteydest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Asujaimisto on tosin ollut etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 suomalaisper\u00e4ist\u00e4 pitk\u00e4lle 1800-luvulle asti. Ensimm\u00e4isen kerran paikkakunnan nimi mainitaan vuonna 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa.<\/p>\n

Kallen alkaessa koulunsa Lahdessa, paikkakunnalla asusti noin 700 henke\u00e4, joista puolet oli suomalaisia. Lahden ven\u00e4l\u00e4istyminen liittyi Pietarin l\u00e4heisyydess\u00e4 kasvaneeseen huvila-asutukseen, joka lis\u00e4\u00e4ntyi Siestarjoki-Pietarin radan valmistuttua. Samaa huvila-asutusta oli my\u00f6s Siestarjoella. Varsinaiseen kukoistukseen se puhekesi kuitenkin Suomen suuriruhtinaskunnan puolella Pietari-Viipuri radan johdosta. Huvila-asutuksen helmi oli tietenkin Terijoki, jonne etenkin Pietarin ylimyst\u00f6 halusi rakentaa kes\u00e4paikkansa. Suomi n\u00e4et koettiin, huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 se oli osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, jonkinlaisena ”ulkomaana”.<\/p>\n

\"Pyh\u00e4n_Marian_ev.lut._kirkko_Pietarissa_2\"<\/a>

Pyh\u00e4n Marian evankelis-luterilaisen suomalaisen seurakunnan kirkko Pietarissa. Se valmistui vuonna 1805. Vuonna 1938 kirkko suljettiin ja otettiin muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kirkko vihittiin uudelleen vuonna 2002 mm. presidentti Tarja Halosen kunnioittaessa tilaisuutta l\u00e4sn\u00e4olollaan.<\/p><\/div>\n

Suomalainen alkeiskoulu, jota Kalle-poika k\u00e4vi kolme vuotta oli pietarilaisen Pyh\u00e4n Marian seurakunnan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4. Tuon seurakunnan juuret ulottuvat aina Pietarin kaupungin syntyvuosiin asti, jolloin suomalaisilla ja ruotsalaisilla oli yhteinen evankelis-luterilainen seurakunta. Se kuitenkin hajosi l\u00e4hinn\u00e4 kieliriitoihin vuonna 1745. Ruotsinkieliset jatkoivat Pyh\u00e4n Katariinan seurakunnassa ja suomenkielinen seurakunta sai nimens\u00e4, Pyh\u00e4n Marian seurakunta, vasta vuonna 1804. Molemmilla oli omat kirkkonsa, joista suomalainen valmistui vuonna 1805.<\/p>\n

Seurakunnan toiminta oli monipuolista ja muutakin kuin sielunhoitoa. Niinp\u00e4 Pietarissa oli kirkon yhteydess\u00e4 kaksi orpokotia, vaivaistalo, k\u00f6yhien avustusrahasto ja suomenkielinen koulu. Koulu oli toiminut jo vuodesta 1820 alkaen. Tosin ensivaiheessa se oli sunnuntaikoulu, mutta vuonna 1835 koulu muuttui alkeiskouluksi. Se oli tarkoitettu kaikille Pietarissa asuvien suomalaisten sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n inkeril\u00e4isten lapsille. Mielenkiintoinen yksityiskohta koulun historiassa on se, ett\u00e4 Suomen kansakoulun is\u00e4ksikin mainittu Uuno Cyg<\/strong><\/em>naeus<\/strong><\/em> toimi vuodesta 1847 l\u00e4htien 12 vuotta tuon kirkkokoulun johtajana. Koulu oli siis merkitt\u00e4v\u00e4sti aikaansa edell\u00e4 sitoutuessaan kansanopetukseen jo n\u00e4in varhain.<\/p>\n

Koulu sai filiaalin Lahdenkyl\u00e4\u00e4n testamenttilahjoituksen turvin.\u00a0 Pyh\u00e4n Marian seurakunnalla oli ollut Lahdenkyl\u00e4ss\u00e4 kappelikin Mitrofanin hautausmaalla sek\u00e4 rukoushuone. Perusteena seurakunnan kiinnostukseen lienee ollut seudun suomalaisasutus ja kansansivistysaatteen nousu. Nauhoitetussa haastattelussaan Kalle Sepp\u00e4nen kertoo opetuksen tapahtuneen p\u00e4\u00e4asiassa suomenkielell\u00e4, mutta ven\u00e4j\u00e4 oli ensimm\u00e4isest\u00e4 luokasta l\u00e4htien ollut pakollista. Alkeiskoulun j\u00e4lkeen Kalle jatkoi opiskelujaan Systerb\u00e4ckiss\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielisess\u00e4 kymnaasissa.<\/p>\n

\"Pyh\u00e4n_Marian_surakunnan_kirkkokoulu_Lahdessa_Kannas\"<\/a>

Lahdenkyl\u00e4ss\u00e4 sijainnut Pyh\u00e4n Marian seurakunnan alkeiskoulu 1900-luvun alkuvuosien kuosissaan. Seurakunnalla oli Lahdessa my\u00f6s kappeli ja rukoushuone.<\/p><\/div>\n

Neuvostoaikana Lahdenkyl\u00e4n suomalaisasutukselle k\u00e4vi samoin mit\u00e4 rajaseudun muillekin tsuhnille. 1930-luvulta l\u00e4htien Lahti muuttui rakenteeltaan kaupunkimaiseksi. Vuonna 1963 t\u00e4m\u00e4 Lahtinskin taajama liitettiin hallinnollisesti tuolloisen Leningradin kaupunkiin.<\/p>\n

Reino Sepp\u00e4nen<\/strong><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Is\u00e4ni Karl Adolf Sepp\u00e4nen syntyi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan puolella sijaitsevalla Siestarjoella, tai niin kuin is\u00e4 ja h\u00e4nen sisarensa kaupunkia kutsuivat, Systerb\u00e4ckiss\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Mikko oli muuttanut sinne Valkj\u00e4rven Tarpilasta. Mikon veli Tuomas viel\u00e4 pitemm\u00e4lle, Pietariin, jossa h\u00e4n toimi nuohoojana. Yksi Mikon siskoista, Helena, p\u00e4\u00e4tyi avioliiton kautta Kronstadiin.\u00a0 Mikko meni avioliittoon Siestarjoen kiv\u00e4\u00e4ritehtaan ruotsalaisper\u00e4isen ty\u00f6njohtajan tytt\u00e4ren Fredrika […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[26,28,25,27,29],"class_list":["post-809","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-inkerinmaa","tag-lahdenkyla","tag-pyhan-marian-seurakunta","tag-pyhankatariinan-seurakunta","tag-suomalainen-kirkkokoulu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=809"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":826,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809\/revisions\/826"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}