{"id":883,"date":"2016-05-22T09:41:40","date_gmt":"2016-05-22T07:41:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=883"},"modified":"2016-09-03T14:01:56","modified_gmt":"2016-09-03T12:01:56","slug":"pallilan-hovi-muolaalla-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/?p=883","title":{"rendered":"P\u00e4llil\u00e4n hovi Muolaalla   &#8211;  Osa 1"},"content":{"rendered":"<p><strong> &#8211; Sepp\u00e4set lahjoitusmaatalonpoikina &#8211;\u00a0 <\/strong><\/p>\n<p><em><strong><b>Suuri Pohjansota<\/b><\/strong> ja sen p\u00e4\u00e4ttyminen <strong><b>Uudenkaupungin rauhaan<\/b><\/strong> siirsi <strong><b>Ruotsin<\/b><\/strong> ja <strong><b>Ven\u00e4j\u00e4n<\/b><\/strong> v\u00e4lisen rajan osapuilleen nykyiselle linjalle.\u00a0 Tuo sota, jota my\u00f6s <strong><b>Isoksi Vihaksi<\/b><\/strong> kutsutaan aiheutti paljon k\u00e4rsimyst\u00e4 maassa ja irroitti sadaksi vuodeksi <strong><b>Karjalan <\/b><\/strong>ja sen <strong><b>mukana Kannaksen <\/b><\/strong>muusta Suomesta. Sodan seurauksena suuri osa Karjalan itsen\u00e4isist\u00e4 talonpojista menetti vuosisataiset oikeutensa maaomaisuutensa ja pitk\u00e4lti my\u00f6s vapautensa. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s <strong><b>Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4sille<\/b><\/strong>, jotka joutuivat vuokraviljelij\u00f6in\u00e4 eli <strong><b>lampuoteina<\/b><\/strong> asumaan ja viljelem\u00e4\u00e4n todistettavasti ainakin yli 200 vuotta hallitsemaansa maata.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sukumme maat <strong><em><b><i>Pietari Suuri<\/i><\/b><\/em><\/strong> lahjoitti laajaan alueeseen kuuluvana osana ven\u00e4l\u00e4iselle everstillle <strong><em><b><i>Grigori Petrovit\u0161 T\u0161ernysheville<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 T\u00e4st\u00e4 lahjoituksesta muodostettiin ns. <strong><em><b><i>P\u00e4llil\u00e4n hovitila<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja se oli ensimm\u00e4inen lahjoitusmaa <strong><em><b><i>Viipurin l\u00e4\u00e4niss\u00e4<\/i><\/b><\/em><\/strong>. \u00a0Lahjoitus tapahtui sotatilan viel\u00e4 kest\u00e4ess\u00e4, 27. hein\u00e4kuuta 1710.\u00a0 Uudenkaupungin rauhahan solmittiin vasta vuonna 1721.\u00a0 Lahjoituskirjassa todetaan lahjaan sis\u00e4ltyv\u00e4n kyseisen maa-alueen kaikki asutut kyl\u00e4t my\u00f6s autiokyl\u00e4t, pellot, niittyt ja mets\u00e4t.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>T\u0161ernyshevin lahja k\u00e4sitti\u00a0 53 kyl\u00e4\u00e4 <strong><em><b><i>Muolaan<\/i><\/b><\/em><\/strong> pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja\u00a0 39 kyl\u00e4\u00e4 <strong><em><b><i>Valkj\u00e4rvelt\u00e4<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 T\u00e4ll\u00e4 alueella oli tuolloin 92 taloa, joiden verotusoikeus siirtyi T\u0161ernysheville lahjan mukana. \u00a0Tsaarin lahja k\u00e4sitti liki puolet l\u00e4ntisest\u00e4 Muolaasta.\u00a0 <strong><em><b><i>Punnusj\u00e4rven<\/i><\/b><\/em><\/strong> etel\u00e4puolella oleva Myhkyril\u00e4 oli yksi noista 53:sta Muolaan kyl\u00e4st\u00e4, kuten sen naapurikyl\u00e4t <strong><em><b><i>Himala<\/i><\/b><\/em><\/strong>, <strong><em><b><i>Oravala<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja <strong><em><b><i>Saavola<\/i><\/b><\/em><\/strong>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>P\u00e4llil\u00e4n kartano oli jo Ruotsin vallan aikana ollut lahjoitustila, jonka kuningas oli lahjoittanut\u00a0 vuonna 1616 ratsumestari <strong><em><b><i>Lindeved Klausinpoika H\u00e4steskolle<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 Pietari Suuren lahjoituksen muodostama P\u00e4liil\u00e4n hovikartano oli suurin Muolaan lahjoitusmaakartanoista. \u00a0T\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden hallinnollisena keskus sijaitsi\u00a0 ensi alkuun <strong><em><b><i>Punnusniemess\u00e4<\/i><\/b><\/em><\/strong> Punnusj\u00e4rven rannalla. \u00a0Tsernysevit siirsiv\u00e4t sen joskus \u00a01760-luvun paikkeilla P\u00e4llil\u00e4\u00e4n <strong><em><b><i>\u00c4k\u00e4p\u00e4\u00e4<\/i><\/b><\/em><\/strong>-nimiselle tilalle <strong><em><b><i>Yskj\u00e4rven<\/i><\/b><\/em><\/strong> rannalle. \u00a0Sata vuotta my\u00f6hemmin P\u00e4llil\u00e4n hoviin kuului 498 tilaa, joilla oli yhteens\u00e4 3000 lampuotia eli vuokraviljelij\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_891\" style=\"width: 726px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/P\u00e4llil\u00e4n-hovi.-Museovirasto.-Kuva-Ky\u00f6sti-Anttila-1937..jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-891\" class=\"wp-image-891 size-full\" src=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/P\u00e4llil\u00e4n-hovi.-Museovirasto.-Kuva-Ky\u00f6sti-Anttila-1937..jpg\" alt=\"P\u00e4llil\u00e4n hovi. Museovirasto. Kuva Ky\u00f6sti Anttila 1937.\" width=\"716\" height=\"528\" srcset=\"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/P\u00e4llil\u00e4n-hovi.-Museovirasto.-Kuva-Ky\u00f6sti-Anttila-1937..jpg 716w, https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/P\u00e4llil\u00e4n-hovi.-Museovirasto.-Kuva-Ky\u00f6sti-Anttila-1937.-300x221.jpg 300w, https:\/\/www.antinseuraajat.net\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/P\u00e4llil\u00e4n-hovi.-Museovirasto.-Kuva-Ky\u00f6sti-Anttila-1937.-624x460.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 716px) 100vw, 716px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-891\" class=\"wp-caption-text\">P\u00e4llil\u00e4n hovin p\u00e4\u00e4rakennus 1937. (Museoviraston kuva)<\/p><\/div>\n<p>P\u00e4llil\u00e4n hovi oli poikkeuksellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se s\u00e4ilyi Tsenyshevien suvulla yli 160 vuotta.\u00a0 Tosin loppuaikoina osia jo \u00a0menett\u00e4neen\u00e4 ja vuoden 1842 j\u00e4lkeen Tsernyshevin naispuolisen haaran kautta <strong><em><b><i>Galitzinin<\/i><\/b><\/em><\/strong> ruhtinassuvulle siirtyneen\u00e4.\u00a0 \u00a0Siten P\u00e4llil\u00e4 oli Kannaksen pisimp\u00e4\u00e4n samalla suvulla s\u00e4ilynyt lahjoitusmaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>P\u00e4llil\u00e4n lahjoitusmaahan kuului autioituneita kyli\u00e4 pohjoisemmasta Muolaasta.\u00a0 N\u00e4ihin kyliin, <strong><em><b><i>Parkkilaan<\/i><\/b><\/em><\/strong>, <strong><em><b><i>Kyyr\u00f6l\u00e4\u00e4n<\/i><\/b><\/em><\/strong>, <strong><em><b><i>Sudenojaan<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja <strong><em><b><i>Kangaspeltoon<\/i><\/b><\/em><\/strong> donataari Grigori T\u0161ernyshev tuotti 200 maaorjaa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 <strong><em><b><i>Jaroslavin<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja <strong><em><b><i>Kostroman<\/i><\/b><\/em><\/strong> alueilta. \u00a0Tuolla seudulla Tsernysheveill\u00e4 oli hyvin laajoja omistuksia, omistajilleen taloudellisesti paljon P\u00e4lli\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>P\u00e4llil\u00e4n hovin p\u00e4\u00e4rakennuksen kerrotaan rakennetun Kannaksen punahongista, jotka oli kaadettu\u00a0 <strong><em><b><i>Hotakan<\/i><\/b><\/em><\/strong> kyl\u00e4n metsist\u00e4.\u00a0 P\u00e4\u00e4rakennuksen molemmin puolin sijaitsivat kaksikerroksiset huvilat.\u00a0 Niiden kellarit toimivat hovikartanon ruokavarastoina.\u00a0 Pihapiiriss\u00e4 sijaisti suurikokoinen navetta ja laaja kasvitarha.\u00a0 Maantien toisella puolella oli kookas riihi, tuulimylly ja muita talousrakennuksia.\u00a0 \u00a0Kartanon tuulimyllyn kivisen alusrakennelman sanottiin olleen nelj\u00e4 metri\u00e4 korkea.\u00a0 Hovikartanon omassa hallinnassa olleita maa-alueita nimitettiin <strong><em><b><i>hovilaksi<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 hovilaan kuuluivat <strong><em><b><i>Pihkala<\/i><\/b><\/em><\/strong>, <strong><em><b><i>Orola<\/i><\/b><\/em><\/strong> ja <strong><em><b><i>J\u00e4\u00e4skel\u00e4<\/i><\/b><\/em><\/strong>.\u00a0 Hovi viljeli itsen\u00e4isesti my\u00f6s lahjoitusmaan autiotiloja, jotka olivat j\u00e4\u00e4neet is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ke\u00e4 paitsi Ison vihan melskeiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Hovin vuokraviljelij\u00f6iden, &#8221;lampuotien&#8221;, noiden entisten tilanomistajien, \u00a0oli suoritettava hoville sek\u00e4 rahaveroa, ett\u00e4 taksv\u00e4rkki\u00e4 korvikkeena oikeudesta asua ja viljell\u00e4 tilaa.\u00a0 Taksv\u00e4rkki oli ty\u00f6t\u00e4, jota tehtiin &#8221;<strong><b>jalka<\/b><\/strong>-ja <strong><b>hevosp\u00e4ivin\u00e4<\/b><\/strong>&#8221;\u00a0\u00a0 T\u00e4t\u00e4 taksv\u00e4rkki\u00e4 kutsuttiin Kannaksella &#8221;<strong><b>ropotiksi<\/b><\/strong>&#8221;.\u00a0 Termi on v\u00e4\u00e4nn\u00f6s ven\u00e4j\u00e4n kielen ty\u00f6-sanasta.\u00a0 N\u00e4iden velvollisuuksien lis\u00e4ksi lampuotien oli kuljetettava rahtia <strong><em><b><i>Pietariin<\/i><\/b><\/em><\/strong>. \u00a0Ty\u00f6suoritusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippui lampuodilla viljellyss\u00e4 olevan peltopinta-alan suuruudesta ja samaan talouteen kuuluvien t\u00e4ysikasvuisten henkil\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.\u00a0 \u00a0Samaan talou\u00adteen kuului yleens\u00e4 useita perheit\u00e4, kuten Myhkyril\u00e4n Sepp\u00e4si\u00e4 koskenut sukututkimus on osoittanut meid\u00e4n sukumme kohdalla.\u00a0 My\u00f6s muut tekij\u00e4t saattoivat vaikuttaa lampuotien vastikkeiden suuruuteen. Hovilan l\u00e4hell\u00e4 asuville m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ylens\u00e4 enemm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4. \u00a0My\u00f6s lampuodin havaittu vaurastuminen lis\u00e4si veroja jne.<\/p>\n<p>Hovin vuokraviljelij\u00e4t, lampuodit, olivat is\u00e4ntiens\u00e4 puhtaan mielivallan alaisia, koska h\u00e4\u00e4t\u00f6uhka oli se ruoska, jolla lampuoteja kiristettiin ja pidettiin kurissa. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuitenkin oli se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liitetyn Kannaksen alueella olivat Ruotsin vanhat lait voimassa. Se esti hovitilojen lampuotien vajoamasta ven\u00e4l\u00e4isten maaorjien asemaan ja auttoi heit\u00e4 muutenkin puolustamaan itse\u00e4\u00e4n donetaarien ja etenkin heid\u00e4n voutien mielivaltaa vastaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em><b><i>Reino Sepp\u00e4nen<\/i><\/b><\/em><\/strong><\/p>\n<p>(Kirjoitussarja jatkuu)<\/p>\n<p>h<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8211; Sepp\u00e4set lahjoitusmaatalonpoikina &#8211;\u00a0 Suuri Pohjansota ja sen p\u00e4\u00e4ttyminen Uudenkaupungin rauhaan siirsi Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen rajan osapuilleen nykyiselle linjalle.\u00a0 Tuo sota, jota my\u00f6s Isoksi Vihaksi kutsutaan aiheutti paljon k\u00e4rsimyst\u00e4 maassa ja irroitti sadaksi vuodeksi Karjalan ja sen mukana Kannaksen muusta Suomesta. Sodan seurauksena suuri osa Karjalan itsen\u00e4isist\u00e4 talonpojista menetti vuosisataiset oikeutensa maaomaisuutensa ja pitk\u00e4lti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[16,13,15,14,12,17],"class_list":["post-883","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-donataari","tag-karjalan-kannas","tag-lampuoti","tag-muolaa","tag-pallilan-hovi","tag-ropotti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=883"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/883\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":932,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/883\/revisions\/932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.antinseuraajat.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}